Jyväskylän yliopiston tiedemuseo

Elämää seminaarin päärakennuksessa

Seminarium-rakennus rakennettiin alunperin seminaarin päärakennukseksi. Jyväskylän seminaari oli Suomen ensimmäinen opettajaseminaari ja se aloitti toimintansa kaupungin keskustassa vuokratiloissa vuonna 1863. Omat rakennukset seminaarille valmistuivat vuosina 1879 - 1883. Alun perin päärakennuksessa sijaitsivat miesopiskelijoiden opetustilat, veistosali ja kaksi asuinhuonetta sekä seminaarin mies- ja naisosaston yhteinen juhlasali.

S_alkuperainenkayttonuolilla2NETTI.jpg 2a_S_Kiseleff_1880yksiykohtaNETTI.jpg

 

Miesseminarilaisten luokkahuoneet sijoittuivat rakennuksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Opetettaviin aineisiin kuuluivat uskonto, suomen kieli, sielutiede, kasvatusoppi, ruotsin kieli, historia, maantieto, matematiikka ja kaunokirjoitus.

3._202_takaa_xNETTI.jpg    1._202_etu_191326NETTi.jpg

Kuvassa vasemmalla seminaarilaisia lehtori Kaarlo Oksalan tunnilla (edessä vas.) vuonna 1912. Oikeanpuoleinen kuva on samasta tilasta (nykyään 203) 1920-luvulta. Kuvassa seminaarin V-luokka. Pöydän takana lehtori Juho Jussila ja seminaarin johtaja Kaarlo Oksala seisoo edessä toisena oikealta.

 

Seminaarin perustaja Uno Cygnaeus otti käsityönopetuksen mukaan seminaarin opetusohjelmaan perustuen hänen pedagogiseen ajatukseen oppimisesta "Työn kautta työhön". Tuohon aikaan käsityö ei ollut mukana omana oppiaineena vielä missään ensin Keski-Eurooppaan perustetuissa seminaareissa. Käsityönopettajana toimi lehtori Rafael Hårdh (1866 - 1898).

110_veistosalinaNETTI.jpg    

Kuvassa vasemmalla on poikaharjoituskoulun veistotunti vuodelta 1910-luvulla. Kuvassa oikealla on valmistuneeseen käsityöhön liitetty nimilappu, joka löytyi Seminariumin restauroinnin yhteydessä lattialankkujen alta.

 

Musiikiki oli mukana seminaarin opetusohjelmassa ja se oli myös monella tapa läsnä seminaarin muissakin toiminnoissa. Seminarium-rakennukseen keskittyi seminaarin musiikinopetus 1900-luvun alussa. Tuolloin ensimmäiseen kerrokseen tehtiin laulunopetusta varten oma luokkahuone. Soitonopetukselle järjestettiin omat huoneet käsityönopetuksen tiloihin uuden käsityö- ja veistosalirakennuksen valmistuttua vuonna 1905.

hannikainenlaululuokas1914NETTI.jpg    miessemlaulutuntitakaosassa1912NETTI.jpg

Vasemman puoleisessa kuvassa musiikin lehtori P.J.Hannikainen orkesteriharjoituksissa lauluokassa vuonna 1914. Oikeanpuoleisessa kuvassa miesseminaarin ensimmäinen luokka laulutunnilla vuonna 1912. Musiikin lehtorin sijaisena toimi rouva Alli Hannikainen.

 

Juhlasali oli valmistuessaan kaupungin suurin juhlatila, ja sillä on ollut tärkeä merkitys erilaisten juhlaperinteiden syntysijana. Perinteet, kuten koulujen kuusijuhla ja koululaulut, levisivät valmistuneiden opettajien välityksellä ympäri maata.

joulujuhlaharmaanaNETTI.jpg    2d_S212_1920lkvoimistelijatNETTI.jpg

Kuvassa seminaarin poikaharjoituskoulun viimeinen kuusijuhla vuonna 1936 juhlasalissa. Kuvassa oikealla miesseminaarin valiovoimistelujoukkue 1920-luvulla Juho Seppelinin johdolla.

 

 

S_russallkka20lukuSedessa1NETTI.jpg     S_patjojentamppausSedessa20lukuNETTI.jpg

Kuvassa vasemmalla miesseminaarilaiset hoitavat velvollisuuttaa huolehtia koko seminaarin rakennusten lämmittämisestä. Tarinan mukaan lyseolaiset antoivatkin miesseminaarilaisille lempinimen Jyskyt Seminaarinmäeltä kuuluvan halonhakkuun vuoksi. Halkoja kuljetettiin "Russalkalla", joka oli saanut nimensä Suomenlahdelle uponneen venäläisen sotalaivan mukaan. Oikean puoleisessa kuvassa Seminariumin rinteessä siivouspäivänä Oppio-rakennuksessa asuneita miesseminaarilaisia. 

                                                                       K1642_26mariajajeesusikkunakNETTI.jpg