Jyväskylän yliopiston tiedemuseo

Luontomuseon aiempia näyttelyitä

VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2018


31.10.2017–11.2.2018 Kutsuva Kehä Vihreä
– Jyväskylän keskuspuisto -hanketta esittelevä näyttely

13.2.–3.6. Checkpoint Leonardo: Illuusiot – JY:n Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaryhmän suunnittelema näyttely tutkii harha-aistimuksia ja aistien huijaamista.

5.6.–30.9. Pieniä ihmeitä – Markku Könkkölän valokuvanäyttelyssä luonnon pieniä yksityiskohtia

2.10.–18.11.  Vuoden Luontokuvat 2017 – Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n kiertonäyttely

20.11.2018–3.3.2019. Sammalet harrasteena – Tuomo Kuitusen sammalkuvia


VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2017


1.11.2016-12.3.2017 Asiaton oleskelu kielletty. Marko Hämäläisen valokuvanäyttely suomalaisesta suoluonnosta ja ihmistoiminnan vaikutuksista siihen.

14.3.-4.6. Checkpoint Leonardo. JY:n Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaryhmän suunnittelema näyttely havainnollistaa eri  energiamuotoja ja niiden muuttumista.

6.6.-1.10. Pölyttäjät. Kuopion luonnontieteellisen museon kiertonäyttely kurkistaa pölyttäjien monimuotoiseen maailmaan ja niiden merkitykseen ihmiselle.

3.-29.10. Vuoden Luontokuvat 2016. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n kiertonäyttely.

31.10.2017-11.2.2018 Kutsuva Kehä Vihreä – Jyväskylän keskuspuisto -hanketta esittelevä näyttely

 

VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2016

3.11.2015-13.3.2016. Kuikka -veden lintu. Mauri Leivon kuikka-aiheisia valokuvia.

16.2.-31.5.2016. Antibioottijäämien analysointi jätevesistä. Gradunäyttely/Päivi Kosunen, bio- ja ympäristötieteiden laitos (ympäristötiede ja -teknologia).

15.3.-5.6.2016. Ihmisen kemiaa ja fysiikkaa. JY:n Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijaryhmän suunnittelema näyttely.

8.6.-25.9. 2016 (pois lukien 9.-14.8.) Kavalat kaunottaret. Markku Könkkölän kämmekkävalokuvia.

9.-12.8.2016  Elevations & stellations. Bridges 2016 -konferenssiin liittyvä matemaattisen taiteen näyttely.

1.9.-31.12.2016  Luontotyypin, maalajin ja maapohjan kaltevuuden vaikutus polkujen kulumiseen Etelä-Konneveden kansallispuistossa. Gradunäyttely pohjautuu FM Sini Malminiemen ekologian ja evoluutiobiologian pro gradu -tutkielmaan.

27.9.-30.10.2016. Vuoden luontokuvat 2015. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n kiertonäyttely.

1.11.2016-12.3.2017 Asiaton oleskelu kielletty. Marko Hämäläisen valokuvanäyttely suomalaisesta suoluonnosta ja ihmistoiminnan vaikutuksista siihen.



VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2015

2.12.2014 - 1.2.2015. Korpeeko? – Hanki hyvä mieli vapaaehtoisesta metsiensuojeluohjelma METSOsta. Keski-Suomen ELY-keskuksen näyttely.

6.2. - 31.5. Papanamaan kartta - Liito-orava, metsien lentävä rukkanen. Kuopion luonnontieteellisen museon kiertonäyttely.

5.5.-14.6. Yliopiston tutkimusrahoitus sosiaalisen simulaation keinoin. Gradunäyttely/Tuomas Höylä, tietotekniikan laitos.

5.6.-27.9. G. J. Mendel - Tiedettä, uskomuksia ja politiikkaa. Mendel -museon (Masaryk University, Brno, Tsekin tasavalta) kiertonäyttely.

15.9.-18.10. Agenttien uskottavuus ja tekotyperyys realistisessa autopelissä. Gradunäyttely/Richard Domander, tietotekniikan laitos

29.9.-1.11. Vuoden luontokuvat 2014. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n tuottamassa kiertonäyttelyssä Pohjoismaiden suurimman luontokuvakilpailun palkitut kuvat.

3.11.2015-13.3.2016. Kuikka -veden lintu. Mauri Leivon kuikka-aiheisia valokuvia.

Mediapomojen Twitter-verkosto. Näyttely pohjautuu fil. yo. Ilpo Puhakan journalistiikan pro gradu -tutkielmaan Mediapomojen Twitter-verkosto. Esillä 31.12.2015 saakka

 

VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2014

1.11.2013 - 31.3.2014 Sademetsän lapset. Trooppisen sademetsän monimuotoisuus näyttäytyy kauneimmillaan hondurasilaisten lasten ja nuorten ottamissa upeissa valokuvissa. Kuopion luonnontieteellisen museon kiertonäyttely.

4.4. - 4.5. Näin me sen näimme - Petäjäveden ja Laukaan kansalaisopiston luontovalokuvauskurssin satoa

9.5. - 19.10. Mummolan maatiaiset - Kirsti Hassisen valokuvia ja multimediaesitys maatiaiseläimistä

22.10. - 30.11. Vuoden Luontokuvat 2013 - Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n tuottamassa kiertonäyttelyssä Pohjoismaiden suurimman luontokuvakilpailun palkitut kuvat

2.12.2014 - 1.2.2015. Korpeeko? – Hanki hyvä mieli vapaaehtoisesta metsiensuojeluohjelma METSOsta. Keski-Suomen ELY-keskuksen näyttely.

6.2. - 31.5. 2015. Papanamaan kartta - Liito-orava, metsien lentävä rukkanen. Kuopion luonnontieteellisen museon kiertonäyttely.

 

 

Seikkailu suolla

Seikkailu suolla -näyttely 3.10.2012-3.2.2013
Metsähallituksen uusi kiertävä näyttely lähtee liikkeelle Jyväskylästä

Seikkailu suolla -näyttely tutustuttaa soiden erityispiirteisiin sarjakuvan, tietokonesovellusten ja äänimaiseman keinoin. Sarjakuvissa soille johdattelevat nuori (vasta 200-vuotias!) ja hieman omapäinen haltia Sammal sekä hänen viisas muuttohaukkaystävänsä Savu. Kosketusnäytöllä pääsee pelaamaan suokukkojen napakymppiä ja seuraamaan suo-ojitusten etenemistä Suomessa.

Kiertävä näyttely on toteutettu osana Metsähallituksen luontopalveluiden Suoverkosto-LIFE -hanketta, jossa ennallistetaan lähes 4300 hehtaaria soita. Valtakunnallinen näyttelykiertue lähtee liikkeelle Jyväskylästä.

Kuva: Tapani Kahila

”Halusimme kertoa Suomen soista ja luonnosta nuoriin vetoavalla tavalla, minkä vuoksi näyttelyn toteuttajiksi valittiinkin nuoria tekijöitä. Pääkohderyhmäksi on valittu 5-6-luokkalaiset, mutta se avautuu yhtä lailla muunkin ikäisille”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Maija Mikkola.

Sarjakuvat, äänimaailman ja näyttelyn ulkoasun on toteuttanut Kooste-osuuskunta, joka on Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikön, Proakatemian, tiimiyritys. Tietokonesovellukset puolestaan ovat Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun visualisointi-kurssilaisten käsialaa.

Koululaisten näyttelyvierailujen tueksi on tehty toiminnallinen valokuvasuunnistus, jossa etsitään pienryhmissä vastauksia annettuihin suoaiheisiin kysymyksiin. Sarjakuvien pohjalta on koottu myös tehtävävihko, joka tarjoaa materiaalia koulujen omatoimisille suoretkille. Tehtävävihkossa jokaisen sarjakuvan teemaa on taustoitettu ja siihen on liitetty tehtävä toteutettavaksi joko koulussa ennen suoretkeä, suolla tai retken jälkeen. Tehtävät on pyritty tekemään mahdollisimman monipuolisiksi huomioiden erilaiset oppijat ja erilaiset ryhmät.

Suoverkosto-LIFE -hanke

Vuoden 2010 alussa käynnistyi Suomen suurin LIFE Luonto -hanke, jossa Metsähallituksen luontopalvelut ennallistaa lähes 4 300 hehtaaria suoalueita. Viisivuotisessa hankkeessa on mukana yhteensä 54 Natura 2000 -aluetta eri puolilta Suomea.

Suomella on merkittävä ja vaativa kansainvälinen vastuu havumetsävyöhykkeen suoluonnon kirjon säilyttämisestä. Suoluonnon monimuotoisuus on ollut Suomessa suurempi kuin missään muualla samankokoisella alueella. Eniten suoluontoa ovat muuttaneet laajamittaiset metsäojitukset 1900-luvun jälkipuoliskolla.

Hankkeen tavoitteena on palauttaa ojitettujen soiden vesitalous ja maisema luonnonmukaisemmaksi täyttämällä ojia ja vähentämällä puustoa. Ennallistamisesta hyötyvät  useat arvokkaat suoluontotyypit kuten aapasuot, keidassuot, letot ja korvet. Tärkeänä tavoitteena on lisätä kansalaisten suoluontotietämystäja tarjota suoelämyksiä.

Hankkeen kustannusarvio on 6,7 miljoonaa euroa, josta Euroopan komissio rahoittaa puolet. Suoverkosto-LIFE-hankkeen (Boreal Peatland LIFE) toteuttaa Metsähallituksen luontopalvelut yhteistyössä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kanssa.

Seikkailu suolla kiertää Suomea

Jyväskylän jälkeen näyttely on esillä ensi vuonna Seitsemisen luontokeskuksessa Ylöjärvellä (03-05/2012), Ylläksen Kellokkaassa (06-07/2013), Hämeen luontokeskuksessa Tammelassa (08-09/2013) ja Syötteen luontokeskuksessa Pudasjärvellä (10-12/2013).

Kooste-osuuskunnan projektikoordinaattori: Terhi Salonen
Sarjakuvat: Timo Jalkanen
Äänimaailma: Juha Tuomimäki
Taitto: Enni Jaatinen
Tehtävät: Janne Eklund ja Maija Mikkola (Metsähallitus)
Suon tarinat tietokonesovellus: Georgia Panagiotidou, Marie Olofsen, Maria Luisa Bertazzoni
Suonapakymppi-tietokonesovellus: Georgia Panagiotidou, Mari Huhtanen, Johanna Rotko

 

Näyttelyyn tutustuminen

Seikkailu suolla on esillä luontomuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa 3.10.2012–3.2.2013. Museo on avoinna ti–pe klo 11–18 ja la–su klo 12–17. Ryhmille ennakkovarauksesta myös muina aikoina. Pääsyliput 4/2 euroa (aik./opisk.). Alle 18-vuotiaille vapaa sisäänpääsy. Perjantaisin kaikille vapaa sisäänpääsy.

Luontomuseo tarjoaa Jyväskylän koululaisryhmille etukäteisvarauksella ilmaisen tutustumisen suonäyttelyyn sisältäen alustuksen suoteemaan perusnäyttelyssä ja valokuvasuunnistuksen Seikkailu suolla -näyttelyssä. Muilta ryhmiltä opastusmaksu on 46 euroa (valokuvasuunnistus ja opastus varattava ennakkoon).

Tervetuloa tutustumaan soiden saloihin!


Lisätietoja hankkeesta:

  • Suoverkosto-LIFE:n projektipäällikkö Jouni Penttinen (Metsähallitus), puh. 040 77 53 902, jouni.penttinen@metsa.fi
  • Näyttelyn koordinointi: erikoissuunnittelija Maija Mikkola (Metsähallitus), puh. 0400 423 476, maija.mikkola@metsa.fi
  • Aaltoyliopistoyhteistyön koordinointi: kehittämispäällikkö Mikko Tiira (Metsähallitus), puh. 040 169 6646, mikko.tiira@metsa.fi
  • Keski-Suomen luontomuseo: intendentti Tanja Koskela (Jyväskylän yliopisto), puh. 0400 248 063, tanja.koskela@jyu.fi
  • Suoverkosto-LIFE verkossa: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/hankkeet/lifeluontohankkeet/Suoverkosto/Sivut/SuoverkostoLife.aspx

 

 

Vuoden Luontokuvat 2011

Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämän kilpailun parhaimmisto on esillä Keski-Suomen luontomuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa 1.-30.9.2012

Palkittujen kuvien määrää kasvatettiin tänä vuonna yhteensä 40 kuvan näyttelykokonaisuudeksi, joka kiertää Suomen museoissa ja luontokeskuksissa. Kilpailuun osallistui ennätykselliset 11 466 kuvaa. Suosituimmat sarjat olivat edelleen linnut, maisemat sekä sommittelu ja muoto, joista kuhunkin lähetettiin noin 2 000 kuvaa. Ilahduttavaa oli alle 17-vuotiaiden nuorten kasvanut kiinnostus. Tässä sarjassa kuvamäärä oli kasvanut edellisvuodesta yli kaksinkertaiseksi.

Kilpailun esituomareina toimivat luontokuvaajat Ulla Auer ja Erkki Hämäläinen, valokuvaaja Antti Luukkonen sekä graafikko Jyrki Heimonen. Päätuomareina, jotka kaikki ovat luontokuvaajia, toimivat Arno Rautavaara (pj), Heikki Ilaskari ja Martti Rikkonen.

Lisätietoja näyttelystä Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n sivuilla:

http://palkitut.vuodenluontokuva.fi/

Tourujoki – keidas keskellä kaupunkia?

Näyttely Keski-Suomen luontomuseossa 4.5.–26.8.2012


Valokuvaamo Päijänne

Keski-Suomen luontomuseossa pääsee 4.5.2012 alkaen tutustumaan Tourujoen luonnosta ja muutoksesta kertovaan näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä muun muassa valokuvia Tourujoesta 1900-luvulta nykypäivään sekä filmi Tourujoen viimeisestä tukinuitosta.

Tourujokea on vuosien saatossa muokannut luonnonvoimat ja ihminen lukuisilla eri toimillaan. Joen varrella on ollut asutusta jo 1500-luvulta, mutta vasta 1800-luvulla teollistumisen myötä jokea alettiin muokata radikaalimmin ihmistarpeisiin. Tourujoki on ollut tärkeä vedensaannin ja liikkumisen kannalta sen äärellä asuville ihmisille. Nykyään joki ja sen lähiympäristö ovat arvokkaita luonnon- ja virkistysarvoiltaan sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön kannalta. Tourujoen lehtomainen ympäristö on suotuisa useille kasvilajeille ja alueella oleilee myös varsin rikas linnusto. Tourujoen varrella sijaitsee luonnonsuojelualue, johon pääsee tutustumaan alueella kiertävän luontopolun kautta.

Tervetuloa!

 


Valokuvaaja Albin Aaltonen

 

 

Laestadiuksen kasvikokoelma – Jyväskylässäkö?

Näyttely Keski-Suomen luontomuseossa 4.11.2011–29.4.2012

Keski-Suomen luontomuseossa pääsee 4.11.2011 alkaen tutustumaan Lars Levi Laestadiuksen kasvikokoelmaan. Laestadius oli Pohjois-Ruotsista kotoisin oleva pappi, joka tunnetaan parhaiten herätysliikkeen nimenantajana. Laestadius oli innokas kasvien keräilijä ja elämänsä aikana hän kokosi arvokkaan kasvinäytekokoelman. Kokoelmalla on ollut suuri merkitys pohjoisen kasvien ja luonnon ymmärtämisen sekä tunnistamisen kannalta.

Näytteillä on 30 Laestadiuksen kasvikokoelmasta poimittua kasvikuvaa. Lisäksi näyttelyssä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä ihastelemaan Laestadiuksen alkuperäisiä kasvinäytteitä, joita kasvien haurauden takia yleensä pääsevät näkemään vain harvat alan ammattilaiset. Näyttelyssä selviää myös se, kuinka ihmeessä Laestadiuksen kasvikokoelma on päätynyt Jyväskylään.

Vuoden Luontokuvat 2010 -näyttely


Keski-Suomen luontomuseossa 5.-30.10.2011

Luontokuva2010

Esko Pitkänen, Täysillä (Sarjavoittaja, Nisäkkäät)

 

Keski-Suomen luontomuseossa voi 30.10. saakka tutustua suomalaisten luontokuvien parhaimmistoon Vuoden Luontokuvat 2010  näyttelyssä. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n tuottamassa kiertonäyttelyssä on esillä kaikkiaan 40 valokuvaa. Näyttelykuvat on valittu vuosittaisessa kilpailussa, jonka tulokset julkistetaan aina kunkin vuoden lopulla. Näyttely on esillä luontomuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa.

Vuoden 2010 Luontokuvaksi on valittu espoolaisen Pekka Tuurin kasvikuva "Kohti valoa". Ensimmäisen kerran Vuoden Luontokuva -kilpailun 30-vuotisessa historiassa voiton vei veden pinnan alta otettu kuva. Voittoisa lummekuva on kuvattu elokuisena iltapäivänä Lammin Porraskoskella. Tuomaristo ylisti muun muassa kuvan runollisuutta, herkkyyttä ja hienotunteisuutta. Kuvan ottaja Pekka Tuuri on harrastanut luontokuvausta 1970-luvun koulupoika-ajoista alkaen, sukeltaen vuodesta 1991. Kilpailuun osallistui lähes 1100 kuvaajaa yli 9600 kuvalla.

Lisätietoja näyttelystä Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n sivuilla:
http://palkitut.vuodenluontokuva.fi/

Lisätietoja:
Jonna Timonen, intendentti
0400 248 063
jonna.e.timonen@jyu.fi

SIENET, tuo kasvimaailman kuljeskeleva roskajoukko*


 

Luontomuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa 6.5.-30.9.2011

herkkutatit.jpg

Kuva: Pentti Pere/Satakunnan Museo


SIENET on Luontotalo Arkin (Satakunnan museo) kiertävä näyttely
, jossa pääsee tutustumaan sienten maailmaan ja niiden elintapoihin. Näyttelyssä tutustutaan kuuteen eri sienilajiin, joista on esillä jopa 900 % suurennokset. Näytteillä olevat suurennokset ovat Korvasieni, Keltavahvero eli Kantarelli, Herkkutatti, Punakärpässieni, Mustatorvisieni ja Suomumustesieni. Näyttelyssä on esillä myös sieninäytteitä Keski-Suomen luontomuseon omista kokoelmista, sekä sienitutkimuksessa käytettävää välineistöä.

Sieniin liittyy paljon mystiikkaa ja ennakkoluuloja. Näyttelyn tarkoituksena onkin rikkoa näitä ennakkoluuloja sekä lisätä erityisesti lasten ja nuorten lajintuntemusta.

 

Miksi juuri sienet?

Sieniä kasvaa kaikkialla maapallolla. Sienet ovat selviytyjiä: ne pystyvät elämään niin kuolleessa kuin elävässäkin maastossa. Sienillä on tärkeä rooli maapallon ekologisessa kentässä: ne hajottavat tehokkaasti orgaanista materiaalia ja ovat luonnon ravinteiden kierron ja vaihdannan perustavaa laatua oleva osa.

Ihmisillä on kautta aikojen ollut ristiriitainen suhtautuminen sieniin, toisaalta niitä on aina käytetty ravinnoksi ja rikkakasvien sekä tuholaisten torjuntaan, mutta toisaalta sieniin on suhtauduttu varautuneesti niiden tuottamien haitallisten myrkkyjen vuoksi.

*  Näyttelyn sitaatti on systemaattisen kasvitieteen perustajan Carl von Linnén kommentti, sienten systematiikkaa oli vielä hänen aikanaan 1700-luvulla vaikea hahmottaa: ovatko ne kasveja vai eläimiä, vai kenties jotain ihan muuta?

 

TERVETULOA TUTUSTUMAAN SIENTEN MAAILMAAN!

karpassieni01.jpg

Kuva: Pentti Pere/Satakunnan Museo

Salarakkaan häätö - kiertävä sanitaationäyttely
3.12.2010-30.4.2011

 

 

salarakaslooppi salarakas10

Vuoden Luontokuvat 2009


 

Vuoden Luontokuvat 2009 –näyttely 2.11.-28.11.2010

Vaihtuvien näyttelyiden tilassa voi 28.11. saakka tutustua suomalaisten luontokuvien parhaimmistoon Vuoden Luontokuvat 2009  näyttelyssä. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n tuottamassa kiertonäyttelyssä on esillä kaikkiaan kolmekymmentä valokuvaa.

Viime vuonna jo 29. kerran järjestetyn Pohjoismaiden suurimman luontokuvakilpailun voittajaksi valittiin Kari Leon Virroilla ottama kuva "Metsän emäntä". Synkässä pirkanmaalaisessa korpikuusikossa retkeilijän kahvitulille laskeutuva kuukkeli nousi voittajaksi erittäin kovatasoisesta Linnut  sarjasta. Kaikkiaan kilpailuun lähetettiin noin 9000 kuvaa yli tuhannelta kuvaajalta.

Tuomaristo arvioi voittanutta kuvaa seuraavasti: "Taigametsän tunnelma osuu heti ensisilmäyksellä suomalaiseen sielunmaisemaan. Taitavasti hallittu vastavalo lankeaa ratkaisevalla hetkellä hämärään metsään ja paljastaa laskeutuvan kuukkelin siivet ja pyrstön kuin röntgenkuvassa. Nuotiosta leijuva savu korostaa taustan korpikuusikon sadunomaisuutta. Metsän emäntä on perinteistä eräkulttuuria korostava kuva, joka vie katsojan omien muistojensa pariin."

Lisätietoja näyttelystä Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n sivuilla.

 

 

 

 

Hetkiä ajassa


 

Keski-Suomen luontomuseossa 4.6.-31.10.2010

Näyttelyssä pohditaan, miten ajankulku näkyy luonnossa ja kuinka ihminen vaikuttaa siihen. Kuinka kauan on mennyt Suomen kallioiden, harjujen, metsien, soiden ja vesistöjen kehittymiseen, ja kuinka nopeasti ihminen voi nämä toiminnallaan tuhota? Toipuuko luonto koskaan ihmisen jättämistä jäljistä? Entä miten elämän merkit säilyvät maakerroksissa, meripihkassa, vedessä – ja museoissa?

Näyttelyssä on valokuvia, näytteitä museon kokoelmien kätköistä sekä muun muassa Dima-mammutinpoikasen, Archaeopteryx-liskolinnun ja kuoriutumassa olevan Tyrannosaurus rex -dinosauruksen rekonstruktiot. Näyttely on museon omaa tuotantoa. Näyttelyn valokuvat ja rekonstruktiot: Hannu Ahonen.

 

mammutinpoikanen Elämää näytepullossa

tyrannosaurus kokoelmien katkoista

Valokuvat: Tapani Kahila

 

 

Mustaleski ja havununna

 

Kuopion luonnontieteellisen museon kiertonäyttely

8.1.–30.5.2010 vaihtuvien näyttelyiden tilassa

 

Näyttelystä saat tietoa, miten käy mustalesken, havununnan ja muiden hyönteisten ilmastonmuutoksen myötä. Näyttely koostuu upeista valokuvista, kokoelmanäytteistä ja tekstiosioista.

Ilmastonlämpenemisen myötä Suomesta tulee suotuisa elinympäristö monille uusille mielenkiintoisille lajeille, mutta myös uusille tuholaisille ja taudinlevittäjille. Samalla pohjoiset lajit joutuvat ahtaammalle tai jopa katoavat kokonaan elinmahdollisuuksien huvetessa.

Mustaleski1

Kuva: Tapani Kahila

Ilmastonlämpenemisen on ennustettu maailmanlaajuisesti pidemmällä aikavälillä romahduttavan monien lajirikkaiden alueiden lajiston monimuotoisuuden, mutta lyhyellä aikavälillä sillä voi olla jopa tilapäinen paikallista monimuotoisuutta lisäävä vaikutus. Herkimmin reagoivat lyhyen sukupolvikierron omaavat ja tehokkaasti lisääntyvät lentokykyiset hyönteiset. Parhaiten sopeutuvat vaeltajalajit, kuten esimerkiksi kaaliperhonen. Myös hyvä levittäytymiskyky alentaa sukupuuttoriskiä.

Leutonevat talvet edesauttavat monien vieraslajien, kuten mustalesken, espanjansiruetanan ja villasaksiravun, selviytymistä Suomen luonnossa. Koska kasvuaika pitenee ilmaston lämpenemisen seurauksena, muun muassa monet kasvinsyöjähyönteiset ehtivät lisääntyä useamman kerran kesässä. Tällainen laji on esimerkiksi laikkumittari.

Ilmastonmuutoksen seurauksena monet haitalliset lajit selviytyvät Suomessa aiempaa laajemmilla alueilla. Sienestäjille ja marjastajille jo tuttu hirvikärpänen sekä perunaviljelmillä tuhoa tekevä koloradonkuoriainen saapuvat Suomeen kaakkoisrajan yli. Tulevaisuudessa hirvikärpäsen levittäytyessä yhä pohjoisemmaksi siitä tulee riesa poroille ja näin ollen se aiheuttaa ongelmia porotaloudelle. Metsätuholaisista esimerkiksi ukkoniluri ja kirjanpainaja ovat aiheuttaneet suuria metsätuhoja Pohjois-Amerikassa, Baltiassa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa. Tulevaisuudessa näiden lajien aiheuttamat tuhot yleistyvät todennäköisesti myös Suomessa. Monimuotoiset, monilajiset luonnontilaiset metsät kestävät talousmetsiä paremmin erilaisia ulkoisia häiriöitä, jollainen ilmastonmuutoskin on.

Metsätuholaisten ohella myös erilaiset taudinlevittäjät selviävät laajemmilla alueilla ilmastonmuutoksen myötä. Tutun puutiaisen ohella Suomeen todennäköisesti levittäytyy ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki, jonka tartunta johtaa hoitamattomana kuolemaan. Toistaiseksi tartuntaa ei ole Suomessa saanut vielä kukaan.

Ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttamien haitallisten vaikutusten torjunnassa riittääkin haastetta. Avainasemassa ovat ihmisen toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi ja monimuotoisten häiriöitä paremmin sietävien elinympäristöjen suojelu.

Tulosta tästä mukaan ötökkävisa, joka sisältää näyttelyyn liittyviä tehtäviä.


 

 

Mustaleski2 Mustaleski3

 

 

Kuvat: Tapani Kahila

 

 

Kuka, mikä, mistä?

 

Hannu Ahosen arvoituksellisia luontokuvia

Keski-Suomen luontomuseon vaihtuvien näyttelyiden tilassa 4.9.2009-3.1.2010

 

Luontokuvia voi ottaa ja tarkastella monesta näkökulmasta, eikä välttämättä aina niin vakavamielisesti. Näyttelyssä on esillä luontokuvia, joiden äärellä kävijä voi päästää omankin mielikuvituksensa valloilleen. Esittääkö kuva närhen siipeä, niin kuin väitetään, vai voisiko kyseessä ollakin modernin taiteen tuotos? Valokuvien lisäksi näyttelyssä voi tunnistaa eläinten pääkalloja sekä arvuutella, mitä kummaa esillä olevasta ”fossiilista” oikein löytyykään.

 

 

Lisätietoja:

Intendentti Tanja Koskela, tanja.koskela@jyu.fi, (014) 260 3815

 

Apollo vai nukkamatto

 

Apolloperhosen siipeä – vai nukkamatto?

 

Pääkallokiitäjä vai Mr Lordi

 

Pääkallokiitäjän keskiruumista - vai kuva Mr. Lordista?

 

Närhi vai modernia taidetta

 

Närhen siipeä - vai modernia taidetta?

Yhteystiedot

Jyväskylän yliopiston tiedemuseo
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto

Näyttelykeskus Soihtu:
Seminaarinmäki, S-rakennus
avoinna  ke-pe 12-17, la 12-16
puh. 040 8054 579
kampusmuseo[at]jyu.fi
Vapaa pääsy!

 


Luontomuseo
puh. 040 805 4043,
040 805 3826
luontomuseo[at]jyu.fi

Käyntiosoite:
Vesilinna, Ihantolantie 5

Aukioloajat:
ti-pe 11-18, la-su 12-17
Vapaa pääsy!

 

g_rakennus

Kulttuurihistoriallinen museo, työtilat
puh. 040 527 2802,
040 550 6099
kampusmuseo[at]jyu.fi

Käyntiosoite:
Seminaarinkatu 15

Museon työtilat:
Seminaarinmäki, G-rakennus

 

Laskutusosoitteet