02.05.2018
Väitösuutiset

Väitös: Väitös 13.6.2018: Oppimistavoitteet ja tuki ehkäisevät urheilulukiolaisen uupumista (Sorkkila)

Aika:

13.6.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki, S212
LitM Matilda Sorkkilan psykologian laitoksen väitöskirjassa tutkitaan urheilulukiolaisten koulu- ja urheilu-uupumusoireiden eli uupumisasteisen väsymyksen, kyynistymisen ja riittämättömyyden tunteiden kehitystä ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan oireilun taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Tulokset osoittivat, että osa nuorista koki uupumusoireita jo lukion alussa ja oireet lisääntyivät kouluvuoden aikana. Yllättävää löydöksissä oli, että alkuun kouluun liittyvä uupumusasteinen väsymys siirtyi myös urheilun osa-alueelle.

– Vaikuttaa siltä, että nuoret uupuvat ensisijaisesti opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvien paineiden alla, ja tämä leviää vuoden aikana myös urheilun osa-alueelle. Käytännön kannalta tämä on merkittävä löydös. Mikäli oikeaa uupumisen lähdettä ei löydetä, vaan hoidetaan ensisijaisesti esimerkiksi urheilu-uupumusta, vaikka kyse on alun perin uupumuksesta koulussa, voi hoito olla tuloksetonta ja uupumisoireet voivat pitkittyessään kehittyä esimerkiksi masennukseksi, Sorkkila pohtii.

Urheilijoiden ja heidän vanhempiensa korkeat odotukset yhdellä alueella, esimerkiksi urheilussa, suojasivat uupumiselta kyseisellä alueella, mutta olivat yhteydessä korkeampaan uupumisriskiin toisella osa-alueella, esimerkiksi koulutyössä.

– Vanhempien korkeat nuoren osaamiseen liittyvät odotukset koetaan mahdollisesti kannustavana ja ne auttavat ehkäisemään uupumisoireita. Jos odotuksia on vain yhdellä osa-alueella, nuori voi kokea jäävänsä vaille tukea tällä osa-alueella, ja uupuu, Sorkkila pohtii. Vanhempien olisikin hyvä tietoisesti kannustaa kaksoisuraa suorittavia nuoria sekä urheiluun että koulutyöhön.

Myös riittävä palautuminen tärkeää

Tutkimuksessa ilmeni, että nuorten henkilökohtaiseen kehitykseen ja taidonhallintaan liittyvät oppimistavoitteet koulussa ja urheilussa suojasivat heitä kyynistymiseltä ja riittämättömyyden tunteilta samalla osa-alueella, kun taas muiden voittamiseen liittyvät suoritustavoitteet olivat yhteydessä kyynistymiseen koulussa. Urheilulukiolaisten jaksamista saattaisikin tukea, jos opettajat ja valmentajat kannustaisivat oppilaita kohti yksilöllistä kehitystä ja painottaisivat vähemmän kilpailua.

– Vertailu itseen muiden sijaan ja halu kehittyä ja oppia saattavat suojata uupumiselta myös haastavissa tilanteissa, Sorkkila arvioi. Huolestuttavaa nuorten omissa kertomuksissa oli koulunkäyntiin liittyvän väsymyksen lisäksi nuorten kokema vähäinen sosiaalinen aika koulun ja urheilun ulkopuolella ja riittämätön aika palautumiselle.

– Urheilulukiolaiset tarvitsisivat myös vapaata aikaa kavereidensa kanssa, niin kuin muutkin nuoret. Kysymyksen ei mielestäni tulisi olla, miten urheilulukiolaiset voivat hoitaa kaiken, vaan tarvitseeko heidän hoitaa kaikkea, Sorkkila pohtii.

Urheilulukioissa olisi hyvä kiinnittää huomiota nuorten sosiaaliseen tukeen sekä riittävään vapaa-aikaan ja lepoon. Voitaisiin myös miettiä, olisiko urheilulukiolaisten kouluvaatimuksia mahdollista vähentää tai pakollisia kursseja korvata esimerkiksi ajan- ja stressinhallintakeinojen opettelulla.

Väitöstutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, joissa käytettiin samaa kuudesta suomalaisesta urheilulukiosta kerättyä urheilulukiolaisten aineistoa, koostuen 391 urheilulukiolaisesta sekä 448 vanhemmasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin useita erilaisia tutkimusotteita ja menetelmiä tutkitusta ilmiöstä mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi. Väitös on osa laajempaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Voitto pitkällä aikavälillä (engl. Winning in the long run)  -tutkimushanketta.

LitM Matilda Sorkkilan väitöskirja ”Development of sport and school burnout among Finnish student-athletes across the first year of upper secondary school: Different methodological perspectives” tarkastetaan keskiviikkona 13.6. klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Henrik Gustafsson (Karlstad University, Ruotsi) ja kustoksena professori Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Lisätietoja:

Matilda Sorkkila, puh: +358408054709, matilda.2.sorkkila@jyu.fi tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

Matilda Sorkkila on suorittanut kandidaatin tutkintonsa psykologiassa Macquarie University’ssa Sydneyssä Australiassa ja maisterin tutkintonsa liikuntapsykologiassa Jyväskylän yliopiston kansainvälisessä SEPPRO-ohjelmassa. Sorkkila on toiminut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella syksystä 2015 alkaen.

Julkaisun tiedot

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 617, 54 s., Jyväskylä 2018, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-7449-7. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi, e-julkaisuna http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7450-3.  

Abstract

The present research investigated the co-development of sport and school burnout symptoms (sport- or school-related exhaustion, cynicism, and feelings of inadequacy) among student-athletes during the first year of upper secondary school. Furthermore, the environment- and individual-related predictors of sport and school burnout were examined. The participants were student- athletes (Ntime 1=391; Ntime 2=373) from six Finnish upper secondary sport schools and their 260 mothers and 188 fathers. Athletes and their parents filled out questionnaires at the beginning of upper secondary school. Athletes answered the questionnaires again at the end of the school year, and a subsample of high-level athletes (N=17) was interviewed. Both person- and variable-oriented approaches were used to analyze the data, in addition to a mixed methods approach that combined a quantitative person-oriented approach with a qualitative approach. The results showed that student-athletes were already at risk for symptoms of sport and school burnout in the beginning of upper secondary school. Furthermore, sport and school burnout symptoms increased and became more generalized over time, and school-related exhaustion spilled over into the sport context, which was evident in both the quantitative findings and the athletes’ stories. High individual and parental expectations for a particular domain (sport or school) at the beginning of school were negatively related to burnout in the same domain but positively related to burnout in the other. Sport- and school-related achievement mastery goals protected from cynicism and feelings of inadequacy in the same domain, whereas school-related performance goals predicted cynicism in school over the first year. These findings could be used, for example, by health care professionals for the detection and early prevention of school and sport burnout.

Keywords: sport burnout, school burnout, success expectations, achievement goals, person-oriented approach, variable-oriented approach, mixed methods research

 

Lisätietoja

Matilda Sorkkila

matilda.2.sorkkila@jyu.fi