21.05.2018
Väitösuutiset

Väitös: 29.6.2018 Liikuntatottumukset näkyvät vyötäröllä kolmekymppisenä (Rottensteiner)

Aika:

29.6.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki, S212
TtM Mirva Rottensteinerin liikuntalääketieteen väitöskirjan "Leisure-time physical activity habits and abdominal adiposity in young adulthood - Twin cohort and co-twin control studies” tarkastustilaisuus.

Vastaväittäjänä professori Raija Korpelainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Liikunta-aktiivisuuden muutokset nuorella aikuisiällä näkyvät vyötärönympäryksessä, ja vähäinen liikunta kolmekymppisenä on yhteydessä suurempaan vatsaontelonsisäisen rasvan kertymiseen perinnöllisestä taipumuksesta riippumatta, selviää Mirva Rottensteinerin väitöskirjasta.

Vyötärölihavuus, jossa vatsaonteloon kertynyt rasvakudos laajentaa vyötäröä, lisää riskiä moniin kansantauteihin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. Vyötärölihavuus on yhä yleisempää aikuisväestössä, ja siksi keinojen löytäminen sen ehkäisyyn on kansanterveydellisesti tärkeää. Rottensteiner tutki väitöskirjassaan vapaa-ajan liikuntatottumusten ja keskivartalon rasvoittumisen yhteyksiä nuorilla aikuisilla kaksosilla.

Liikunnalla mahdollisuus jarruttaa vyötärön kasvua

Tutkimuksessa nähtiin, että nuorten aikuisten vyötärönympärys kasvoi 10 vuoden seuranta-aikana. Vähiten se kasvoi niillä, jotka lisäsivät liikuntaa tai pysyivät liikunnallisesti aktiivisina. Liikuntaa vähentäneillä vyötärö suureni yhtä paljon kuin alun perinkin vain vähän liikkuneilla.

-Tarkasteltaessa pelkästään geneettisesti identtisiä kaksospareja, joissa toinen parin jäsen oli lisännyt ja toinen vähentänyt liikunta-aktiivisuutta, havaittiin selvä ero siinä, paljonko vyötärö kasvoi, Rottensteiner kertoo.

Lisäksi poikkileikkaustutkimuksessa havaittiin, että kolmekymppisten vyötärö oli sitä pienempi mitä useampaa liikuntalajia he kertoivat harrastavansa. Yhteys säilyi, vaikka tuloksissa huomioitiin liikunnan kokonaismäärä ja ruokavalion terveellisyys.

-Monipuolinen liikunta voi siis olla hyödyllistä myös painonhallinnan kannalta, toteaa Rottensteiner.

Muutokset eivät aina näy ulospäin

Väitöskirjassa tutkittiin myös tarkemmin kymmentä 32–36-vuotiasta geneettisesti identtistä mieskaksosparia, joissa kaksoset erosivat toisistaan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden suhteen viimeisen kolmen vuoden ajan, mutta ei vielä nuoruudessa. 

-Näin voidaan ainutlaatuisella tavalla minimoida perintötekijöiden vaikutus tutkimustuloksiin, kertoo Rottensteiner.

Tulokset osoittivat, että vähemmän liikkuville kaksosille oli kertynyt selkeästi enemmän vatsaontelonsisäistä rasvaa kuin heidän perimältään identtisille mutta liikunnallisesti aktiivisille veljille. Kaksosveljien välillä ei kuitenkaan ollut eroa painoindeksissä. Vatsaontelonsisäisen rasvan määrä oli myös yhteydessä sokeriaineenvaihduntaa kuvaaviin muuttujiin näillä terveillä miehillä. Kaksosveljillä ei havaittu eroa ravitsemuksessa.

-Kolmekymppisillä aikuisilla perhe- ja työelämään liittyvät kiireet voivat vaikuttaa liikuntatottumuksiin. Koska liikunnan vähentäminen näyttäisi kytkeytyvän terveyttä ajatellen epäedullisiin muutoksiin, olisi sairauksien ehkäisyn ja hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta tärkeää tukea myös tämän ikäluokan liikunta-aktiivisuutta, Rottensteiner pohtii.

Väitöskirjatutkimukset perustuvat Nuorten Kaksosten Terveystutkimuksen aineistoon ja kliiniseen FITFATTWIN-tutkimukseen, jotka ovat toteutettu yhteistyössä Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kanssa.

Lisätietoja:

Mirva Rottensteiner, mirva.rottensteiner@jyu.fi

Tiedottaja Martta Walker, puh. 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi

Mirva Rottensteiner kirjoitti ylioppilaaksi Salpausselän urheilulukiosta Lahdesta vuonna 1998, ja valmistui sairaanhoitajaksi Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 2002. Terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan hän valmistui vuonna 2009 Jyväskylän yliopistosta. Sen jälkeen Rottensteiner on työskennellyt liikuntalääketieteen assistenttina, tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Väitöskirjatutkimusta ja laajempia kaksostutkimushankkeita, joihin se pohjautuu, ovat rahoittaneet mm. Jyväskylän yliopisto, Juho Vainion Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja EU (Metapredict).

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health, University of Jyväskylä, 2018, 113 p., ISSN: 0356-1070; 271, ISBN: 978-951-39-7471-8 (nid.), ISBN 978-951-39-7472-5 (pdf) Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7472-5

 

Abstract

Twin study designs were utilized to investigate how and what types of leisure-time physical activity (LTPA) are associated with abdominal adiposity in young adulthood taking into consideration diet and other selected health factors. The data of two studies were used: the longitudinal FinnTwin16 cohort and the clinical FITFATWIN study. In FinnTwin16, questionnaire data together with self-measured waist circumference (WC) of 3 383 (1 578 men) cohort members at mean ages 24.5 y and 34 y were used to study LTPA level and waist gain. Cross-sectional data of 4 027 (1 874 men) cohort members at mean age 34 y was used to study LTPA modes and WC. In FITFATTWIN study, ten monozygotic (MZ) male twin pairs discordant for LTPA (mean age 34 y) participated in series of comprehensive health measurements including MRI of abdomen. In the longitudinal study, an increase in LTPA or staying active during the follow-up decade was associated with less waist gain, but any decrease in activity level, regardless of baseline activity, led to a waist gain resembling that of persistently inactive subjects. The difference in waist gain between the MZ twins whose activity decreased and their co-twins whose activity increased was significant. In the cross-sectional study, the number of sport disciplines engaged in was inversely associated with WC. This result persisted after adjustment for LTPA volume and diet quality. In men, all three activity types (aerobic, power and mixed) were individually associated with smaller WC, while in women this association was found only for mixed and power activities. The FITFATTWIN study revealed that in the absence of an overall difference in BMI (~3%), the less active male co-twins tended to have more body fat (~21%), and had an average 31 % more intra-abdominal adipose tissue (IAAT), and 41% more intraperitoneal adipose tissue than their genetically identical but more active brothers. IAAT was associated with the markers of glucose homeostasis. Diet did not differ between co-twins. The findings of this dissertation underline the importance of adopting and maintaining an adequate level of LTPA from young adulthood onward, independently of genes, in seeking to minimize abdominal fat accumulation and the possible development of related metabolic complications.

Lisätietoja

Mirva Rottensteiner

mirva.rottensteiner@jyu.fi