14.05.2018
Väitös

29.6.2018: Moraalinen vapaus parantaa hoivapalvelun laatua (Vento)

Aika:

29.6.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Mattilanniemi , Agora Auditorio 2
Tiedote: Väitös 29.6.2018: Moraalinen vapaus parantaa hoivapalvelun laatua (Vento)
VTM, KTM Soili Vennon yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Yrittäjän vapaus hoivapalveluissa: Tutkimus hoivayrittäjien praktisesta vapaudesta" tarkastustilaisuus.

Kotiin vietyjen hoivapalveluiden tuottaminen edellyttää joustavia palvelurakenteita ja asiakkaiden yksilöllisiä ja hänen omiin tarpeisiinsa perustuvia hoivakumppanuuksia. Hoivayrittäjän moraalinen vapaus on avain tässä onnistumiseen.

VTM, KTM Soili Vento tutki yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan yrittäjän vapautta hoivapalveluissa, joita viedään asiakkaan kotiin.

– Negatiivisessa vapaudessa oleellista on se alue, jossa yrittäjä voi toimia muiden siihen puuttumatta. Hoivayrittäjien kohdalla tämä tarkoitti elinkeinovapautta ja vapautumista palkkatyöstä, Vento sanoo.

Vennon tekemä tutkimus paljastaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialan rajoituksista huolimatta yrittäjänä koetaan palkkatyötä enemmän positiivista vapautta itsensä toteuttamisen. avulla.

– Vapauden saavuttaminen ei kuitenkaan toteudu itsestään yrittäjyydessä, vaan se edellyttää yrittäjältä tietoisuutta niistä päämääristä, joita hän yrittäjyydelleen asettaa, Vento huomauttaa.

Kilpailuttaminen haastaa moraalisen vapauden

Vennon keräämän tutkimusaineiston perusteella moraalinen vapaus rakentuu palveluidentiteetin avulla. Tällöin asiakkaiden tarpeet on omaksuttu yritystoimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Moraalisesti vapaa hoivayrittäjä pystyy tekemään arvostamiaan valintoja ja määrittelemään moraalisesti hyväksyttävän toiminnan rajat.

– Moraalinen vapaus ilmeni valintoina tilanteissa, joissa yrittäjät tekivät moraalisia arvioita päätöstensä perustaksi. Tällöin yrittäjän toiminnan perusteena ei ole vain se, mitä laki tai muu taho edellyttää, Vento sanoo.

Hoivamarkkinoilla toimimiseen liittyviä riskejä Vento analysoi alan poliittiseen ohjaukseen liittyvien epävarmuustekijöiden avulla.

– Hoivamarkkinoilla palveluntuottajat toimivat kukin omista lähtökohdistaan ja arvoistaan käsin. Valmisteilla olevan sote-uudistuksen keskeisiä kysymyksiä ovat hoivan kilpailuttaminen ja asiakkaan valinnanvapaus. Kilpailuttaminen haastaa palvelun tuottajat pohtimaan aidosti moraalisina pitämiään vaihtoehtoja. Asiakkaan kilpailuttama hoiva näyttäisi edistävän moraalisen vapauden toteutumista yrittäjyydessä, Vento kertoo.

Kotihoidon palveluiden kehittämisessä voitaisiinkin hyödyntää Vennon tutkimuksen tuloksia.

– Tutkimukseni perusteella kotiin vietyjen hoivapalveluiden tuottaminen edellyttää joustavia palvelurakenteita ja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia hoivakumppanuuksia.  Väitöstutkimukseni tuo esiin keinoja, joilla tähän voidaan päästä, Vento sanoo.

Tutkimustulokset perustuvat viidentoista yrittäjän haastatteluihin, joista seitsemän toimi yrittäjinä kolmessa suomalaisessa franchisingketjussa.

Valtiotieteiden maisterin ja kauppatieteiden maisterin Soili Vennon yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Yrittäjän vapaus hoivapalveluissa: Tutkimus hoivayrittäjien praktisesta vapaudesta" tarkastustilaisuus pidetään 29.6.2018 klo 12 alkaen Agoran auditorio 2:ssa. Vastaväittäjänä professori Sari Rissanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Soili Vento valmistui valtiotieteiden maisteriksi (sosiaalityö) ja yhteiskuntatieteellisten aineiden opettajaksi vuonna 1998 Helsingin yliopistosta ja kauppatieteiden maisteriksi (yrittäjyys) vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt vuodesta 1994 lähtien opettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Lehtorin työssään hän on tutkinut ja kehittänyt sosiaali- ja terveysalan yritysten palveluja erilaisissa projekteissa viimeisen viidentoista vuoden ajan. Nykyisessä tehtävässä Vento toimii Entresote-hankkeen projektipäällikkönä.

Lisätietoja:

Soili Vento, puh. 040 700 7379, ventosoili@gmail.com
tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

Julkaisun tiedot:

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, psychology and Social Research 602, URN:ISBN:978-951-39-7479-4, ISBN 978-951-39-7479-4 (PDF), ISBN 978-951-39-7478-7 (nid.) ISSN 0075-4625. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7479-4

Kirja on saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä (040 805 3825, myynti@jyu.fi)

Abstract:

The goal of this research was to analyse the freedom of entrepreneurs related to providing home-care from a societal philosophical point of view. The practical context of the research stems from care as entrepreneurship industry, where care structured as a service and marketed product. The theoretical context of the research stems from dimensions of practical freedom based on Hegel’s legal philosophy, whom had supplemented with Berlin’s concepts of positive and negative liberty. Research materials comprised of fifteen interviews with entrepreneurs (N=15). Eight (8) entrepreneurs acted as independent entrepreneurs and seven (7) in Finnish franchise chains. The researched enterprises offered home-care services.   Analysis of research material was conducted as a theoretical content analysis, where the entrepreneur’s freedom was construed on three dimensions. Entrepreneurs’ personal negative liberty was examined as trade freedom from restrictions related to offering home-care as an enterprise. Negative liberty also meant freedom from employee. Positive liberty manifested as self-actualisation when conducting business. The interpretation of moral freedom from the perspective of entrepreneurs’ entrepreneurial identity and business principles. An entrepreneur who experiences moral freedom could value her business-related decisions. Entrepreneur’s social freedom manifested through their role as a home-care provider. Entrepreneurs’ roles in informal care formed from care partnerships with customers’ family and relations. On the other hand, when providing formal care, municipalities’ home-care resources and purchase of services influenced entrepreneurs’ roles. Risks in home-care entrepreneurship were recognised as risks related to production of services and marketing. Political steering of care seems to affect work as a home-care entrepreneur. Differences in freedom between independent and franchise entrepreneurs related to enterprises’ set of services. Freedom for franchise entrepreneurs meant a freedom to determine the enterprise’s services, whereupon the entrepreneur could better utilise her skills. Keywords: home-care service, home-care market, home-care entrepreneurship, franchising, franchise entrepreneurship, negative liberty, positive liberty, moral freedom, social freedom

 

Lisätietoja

Soili Vento

ventosoili@gmail.com