28.05.2018
Väitös

6.6.2018: FM Margarida Baltazar (Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, musiikkitiede)

Aika:

6.6.2018 9:00 — 12:00


Sijainti: Seminaarinmaki , Seminarium, vanha juhlasali, S212
Tiedote: 6.6.2018: Musiikki on tärkeä voimavara tunteiden säätelyssä (Baltazar)
FM Margarida Baltazarin musiikkitieteen väitöskirjan ”Where Mind and Music Meet: Affect Self-Regulation through Music” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Tia DeNora (University of Exeter, Englanti) ja kustoksena yliopistotutkija Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Musiikki on kaikkialla ympärillämme, sormenpään ulottuvilla. Voimme kuunnella musiikkia samalla kun vaikkapa lepäämme, työskentelemme, valmistaudumme juhliin tai tiskaamme. Musiikki on voimavara, joka ottaa erilaisia muotoja riippuen käyttäjästä ja käyttötarkoituksesta.

Margarida Baltazar selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka ihmiset hyödyntävät musiikkia tunteiden säätelyssä.

– Musiikki auttaa aktivoimaan strategioita, jotka ovat hyödyksi tunteiden ja mielialojen säätelyssä. Tutkimukseni tulokset auttavat ymmärtämään paremmin musiikin käytön terveydellisiä vaikutuksia, Baltazar kertoo.

Filosofit, matemaatikot ja psykologit ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita musiikista. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että musiikki on emotionaalisesti hyvin voimakas elementti ja juuri tästä syystä se vetoaa meihin.

– Me pidämme musiikista ja pidämme siitä tunteesta, jonka se meissä saa aikaan. Juuri tämän piirteen takia musiikki on hyödyllinen ja pääsääntöisesti myös hyvää tekevä voimavara tunteiden säätelyssä, Baltazar sanoo.

Mutta vaikuttaako musiikki itsessään meihin? Onko olemassa hyvää ja huonoa musiikkia? Mitkä ovat ne musiikin osaset, jotka auttavat meitä muuttamaan tunteitamme?

Tapa käsitellä tunteita vaikuttaa musiikkivalintaan

Tutkimusten mukaan ihmiset valitsevat musiikin mielialansa mukaan. Tapamme käsitellä tunteita eivät kuitenkaan ole aina samanlaisia, vaan ne vaihtelevat tilanteen ja ihmisen mukaan. Joskus haluamme harhauttaa itsemme pois epämukavasta tunteesta, joskus taas haluamme tarkastella lähemmin sitä, mitä tapahtuu.

Baltazarin tutkimuksen mukaan se, mikä aspekti musiikissa kulloinkin hyödyttää parhaiten tunteiden säätelyä, riippuu tavastamme käsitellä tunteita.

– Kun haluamme analysoida tunteitamme, kokemuksiamme ja ajatuksiamme, meillä on taipumus valita lempimusiikkiamme, jossa on meille merkityksellinen lyriikka ja johon liittyy tiettyjä muistoja. Jos taas haluamme harhauttaa itseämme tai vaikkapa vaihtaa energiatasoamme, keskitymme rytmiin, musiikin tunnelmaan ja instrumenttien ääniin, Baltazar kertoo.

Yksi musiikin kuuntelun tavallinen tarkoitus arkielämässämme on stressitason lieventäminen. Psykologian pohjalta tiedämme, että se, miten selviydymme stressistä vaikuttaa hyvinvointiimme ja että toiset strategiat toimivat tässä toisia paremmin. Tiedämme myös, että kaikki musiikki ei rentouta samalla tavalla. Kun siis kuuntelemme musiikkia rentoutuaksemme, kumpi on tärkeämpää: musiikki vai strategia?

– Väitöstutkimukseni perusteella molemmat ovat tärkeitä hyvän rentoutumisen kannalta. Oikeanlainen musiikki kuitenkin auttaa pitkälle, Baltazar sanoo.

Filosofian maisteri Margarida Baltazarin musiikkitieteen väitöskirjan “Where Mind and Music Meet: Affect Self-Regulation through Music” pidetään 6.6.2018 kli 9–12 salissa S212. Vastaväittäjänä professori Tia DeNora (University of Exeter, Englanti) ja kustoksena yliopistotutkija Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Lisätiedot:

Margarida Baltazar
margarida.baltazar@jyu.fi
041 498 4519

tiedottaja Sari Laapotti
sari.laapotti@jyu.fi
040 805 3575

Margarida Baltazar on suorittanut Integrated Master degree in Clinical Psychology -tutkinnon Lissabonin yliopistossa, Portugalissa. Hän valmistui vuonna 2009. Tämän jälkeen hän työskenteli kliinisenä psykologina ja pianonsoiton opettajana vuoteen 2013 saakka, jolloin hän aloitti tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa.

Julkaisun tiedot:

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities, numero 345, 75 s., Jyväskylä 2018, ISSN: 1459 4323, ISBN: 978 951 39 7457 2. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7458-9

Abstract:

The present dissertation focused on musical affect regulation, i.e. the use of music to self-regulate affective states, such as, emotions, moods, and energy levels. In publication I, relevant findings from previous research were extracted and the field’s conceptual clarity and precision was assessed. Besides identifying weaknesses in conceptualization and providing recommendations for future studies, publication I found that not all the elements of affect regulation through music have been equally explored by research. Given the gap observed on the study of musical mechanisms underlying affect regulation, publication II placed a special focus on this component and its association with regulation strategies. Publication II unveiled associations between musical mechanisms and regulation strategies in several layers.

Drawing from the findings in publications I and II, a conceptual model of affect regulation through music was presented in publication III. According to this model, musical activities, regulation strategies, and musical mechanisms are selected in function of the affective goal and, in deep interaction, determine the affective outcomes and wellbeing. This is a continuous process and takes place in a matrix of individual and contextual factors. To further investigate how the affective outcomes are influenced by regulation strategies and music, an experimental study was conducted. Publication IV demonstrated that the reduction of stress was influenced by the level of efficacy of the music listened to and of the strategy employed. Moreover, it was concluded that the music listened to was more determinant for the decrease of stress than the strategy instructed in the experiment.  The findings of this dissertation are relevant for research on both general affect regulation and musical regulation. This dissertation has implications for future studies on everyday uses of music and on the health outcomes of affect-related music behaviour.