02.05.2018
Väitös

8.6.2018 KM Raija Kattilakoski (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, erityispedagogiikka)

Aika:

8.6.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , Ruusupuisto, RUU D104 Helena
Tiedote: 8.6.2018: Muutto uudenlaiseen kouluun stressaa henkilöstöä (Kattilakoski)
KM Raija Kattilakoski osoitti väitöstutkimuksessaan, että uudenlaiseen koulurakennukseen muuttaminen oli sekä henkilöstölle että johdolle stressaavaa. Henkilöstö kaipasi mahdollisuutta rajata ympäristön ärsykkeitä, kuten ääntä ja liikettä, sekä suojella yksityisyyttä liian avoimilta tuntuneissa tiloissa.

Myös oppilaiden vapaus liikkua ja valita tilansa tai kalusteensa vaati omien asenteiden haastamista. Oppimistiloja oli omien kotiluokkien lisäksi mahdollisuus avata yhteiseen suurempaan tilaan.  

Kattilakoski havaitsi, että toimintakulttuuri ei välttämättä muutu, vaikka henkilöstöä olisi valmennettu tilojen käyttöön etukäteen. Monet ratkaisuja vaativat asiat tulevat esiin vasta tiloja käytettäessä. Lisäksi tilojen käytön tavoitteet on konkreettisesti avattava henkilöstölle, jotta johdolla ja henkilöstöllä on yhteinen käsitys siitä, mitä tavoitellaan.

Henkilöstö pyrki ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia joko yksin tai yhdessä kokeilemalla. Jos nämä ratkaisut näyttivät toimivan, ne vahvistivat uuden kulttuurin luomista. Ratkaisuja etsittiin mm. kokeilemalla oman luokkatilan lisäksi muitakin tiloja opetuksessa. Oppilaille annettiin vähitellen vapaus itse valita kalusteensa ja tilansa.

Toinen keino reagoida jännitteisiin oli vältellä muutoksen aiheuttamaa ahdistusta esimerkiksi siten, että mahdollisiin ympäristön tuottamiin vaatimuksiin ei kiinnitetty huomiota, vaan jatkettiin opetustyötä entiseen tapaan luokan ovi suljettuna.

Avautuviin oppimistiloihin siirtyminen näyttää vaativan henkilöstöltä joustavuutta, heittäytymistä ja virheiden sietokykyä. Sama tilaratkaisu ei välttämättä sovi kaikille käyttäjäryhmille. Erityistä huomiota kannattaisi kiinnittää työrauhaan, vetäytymistilojen määrään ja laatuun sekä akustiseen suunnitteluun.

Uusissa tiloissa on hyvä sopia yhteisistä toimintatavoista ja pelisäännöistä, koska tilamuutos merkitsee usein myös uudenlaisia työtapoja ja työkulttuuria. Muutos ei tapahdu itsestään vaan vaatii henkilöstölle johdon tukea, valmennusta ja kokeiluja sekä yhteistä reflektointia.

Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tilanteessa, jossa opetus- ja kasvatushenkilöstö on muuttamassa tai on jo muuttanut uusiin oppimistiloihin.

KM Raija Kattilakosken erityispedagogiikan väitöskirjan "Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa - Etnografinen tutkimus uuteen koulurakennukseen muuttamisesta" tarkastustilaisuus on perjantaina 8. kesäkuuta 2018 klo 12.00  Seminaarinmäen Ruusupuistossa, RUU D104 Helena. Vastaväittäjänä professori Markku Jahnukainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Raija Pirttimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja:

Raija Kattilakoski on kirjoittanut ylioppilaaksi Kemin (nyk. lyseon) lukiosta v. 1981. Hän valmistui aluksi ammatinopettajaksi v. 1992 ja suoritti myöhemmin kasvatustieteen maisterin ja erityisopettajan tutkinnon Jyväskylän yliopistossa v. 2002.

Kattilakoski on täydentänyt osaamistaan koko työuransa ajan opiskelemalla mm. psykologiaa, opetushallintoa, työnohjausta ja viimeisimmäksi tulevaisuuden tutkimusta. Hän on toiminut opetustehtävissä ammatinopettajana, tuntiopettajana sekä erityisopettajana yläkoulussa ja toisella asteella.  Seudullisen hankkeen koordinointitehtävien kautta hän siirtyi v.2011  ohjaavan opettajan tehtäviin oppimis- ja ohjauskeskus Valteriin. Nykyinen työ sisältää opetus- ja kasvatushenkilöstön täydennyskoulutusta, koulukonsultaatiota ja työnohjausta.

Raija Kattilakoski, puh. 040 5897265, rkattila@gmail.com
tiedottaja Anitta Kananen, puh. +358 40 805 4142, tiedotus@jyu.fi

Julkaisun tiedot:

Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7440-4

URN:ISBN:978-951-39-7440-4, ISBN 978-951-39-7440-4 (PDF), ISBN 978-951-39-7439-8 (nid.), ISSN 0075-4625

Abstract

The purpose of this ethnographic study was to describe and understand processes related to the formation of an operating culture when moving to new, open learning spaces. In this context, an open learning space is a semi-open facility that serves as a home classroom but can also be combined into a larger, shared space. The study examined the formation of a school’s operating culture through ideals around the use of facilities and furniture that arise from new, open learning spaces. I was particularly interested in users’ tensive relationships with open learning spaces and the opportunities to use them in day-to-day teaching. In previous studies, open learning spaces and their use have primarily been studied in terms of acoustic suitability, learning or the pedagogical approach applied. While operating culture is considered to be an important factor with regard to the use of open learning spaces, it has been studied only very little. This study meets that need. Its field of study is education, particularly research into schools’ operating cultures and physical learning environments.

The study was carried out in a school where the personnel and pupils moved to new, open learning facilities at the beginning of the spring semester. The team participating in the study consisted of five special education teachers and six school assistants. In addition, two supervisors were interviewed. The material was collected by observing the team in learning facilities on ordinary school days over a period of five months. The team were interviewed five times as a group, and each supervisor was interviewed individually once. Material-based content analysis was used as the analysis method in this study. MAXQDA 12 software was used as an analysis aid.

Based on the results of this study, moving to new learning facilities, combined with changes in the operating culture, was stressful for both the personnel and the management. Certain ideals were set for the use of the facilities as part of the official objectives and by the management. In the light of this study, a new operating culture was created through tensions in relation to ideals, as well as through various experiments and the solutions arising from them. The new, open learning spaces challenged the personnel on both the individual and group levels. The personnel expected clearly expressed goals and their shared reflection from the management, as well as support with the adoption of the new facilities.

Keywords: learning landscape, learning environment, open learning space, operating culture, ethnography

 

Lisätietoja

Raija Kattilakoski

rkattila@gmail.com