02.05.2018
Väitös

6.6.2018 Hiroyuki Toyama (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, psykologia)

Aika:

6.6.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , L304
Tiedote: Väitös 6.6.2018: Tunneälykkäät viihtyvät työssään paremmin (Toyama)
MLitt (Psychology) Hiroyuki Toyaman väitöstutkimus tarkasteli tunneälyn sekä koetun ja fysiologisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä japanilaisilla hoitoalan työntekijöillä ja yliopisto-opiskelijoilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin kyselymenetelmiä sekä psykofysiologisia mittauksia.

Tunneälyksi kutsutaan kykyä tuntea, käyttää, ymmärtää ja hallita omia ja muiden tunteita. Tämä väitöskirja keskittyi sellaisiin tunneälyn ominaisuuksiin, jotka luonnehtivat kykyä käsitellä tunteita ja tunnepitoisia tietoja.

Väitöstutkimuksella oli neljä päätavoitetta. Siinä havainnoitiin tunneälyn profiileja ja analysoitiin niiden yhteyksiä koettuun hyvinvointiin. Lisäksi tutkittiin tunneälyn roolia koetun hyvinvoinnin prosessissa. Väittelijä selvitti myös tunneälyä koetun ja fysiologisen hyvinvoinnin kannalta kokeellisessa stressitilanteessa ja analysoi tunneälyn roolia hyvinvoinnille palautumisen näkökulmasta. 

Väitöskirjatutkimuksen aineistosta löytyi kuusi erilaista tunneälyn profiilia. Yleisesti ottaen korkeat arvot kaikissa tunneälyn profiileissa olivat yhteydessä korkeampaan koettuun hyvinvointiin mm. alhaisempaan työuupumukseen ja masentuneisuuteen sekä korkeampaan työnimuun.

Vastaavasti matalat tunneälyn profiilit liittyivät heikompaan hyvinvointiin. Havaittiin myös, että tunneäly ennusti korkeampaa työnimua sosiaalisen tuen välityksellä. Tämä selittynee sillä, että tunneälykkäät pystyvät hankkimaan enemmän sosiaalista tukea. Korkeampi työnimu sen sijaan lisäsi luovuutta työssä. Tunneälyn ja sosiaalisen tuen yhteisvaikutus havaittiin myös tärkeäksi. Kun tunneäly oli korkeampaa, sosiaalinen tuki edisti työnimua, mikä puolestaan edisti luovuutta työssä.

Tulokset osoittivat myös, että tunneälykkäillä oli korkeampi koettu hyvinvointi ja adaptiivinen autonominen vasteaktiivisuus fysiologisen hyvinvoinnin kuvaajana sekä kokeellisessa stressitilanteessa että luonnollisissa työolosuhteissa hoitotyössä.

Kaiken kaikkiaan nämä tutkimustulokset osoittavat, että tunneäly voi toimia merkittävänä hyvinvointia edistävänä persoonallisuuden voimavarana.

Hiroyuki Toyama suoritti Bachelor of Science -tutkinnon Hosein yliopistossa vuonna 2005. Hän valmistui maisteriksi kliinisestä psykologiasta Beppun yliopistosta vuonna 2013. Tohtorikoulutettavana hän on ollut Jyväskylän yliopistossa vuosina 2013-2018.

Master of Literature (Psychology) Hiroyuki Toyaman psykologian väitöskirja "Trait emotional intelligence and its associations with subjective and physiological well-being" tarkastustilaisuus on 6.6.2018 alkaen klo 12.00 Liikunnan rakennuksessa, salissa L304. Vastaväittäjänä on professori Marianna Virtanen (Työterveyslaitos) ja kustoksena dosentti Saija Mauno (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Lisätietoja:

Hiroyuki Toyama, puh. +81 070 3622 4530, h.toyama@nc.kitasato-u.ac.jp, hitoyama_psychology@yahoo.co.jp tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

Julkaisutiedot:

Väitös on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, number 613, 75 p., Jyväskylä 2018, ISSN: 0075-4625, ISBN: 978-951-39-7435-0 (PDF). Väitöskirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi, puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. E-julkaisuna: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7436-7

Abstract

Emotional intelligence (EI) has been increasingly recognized as an integral part of positive psychology. This dissertation focused on the trait model of EI which characterizes the ability to process emotional information and aimed to study how the construct is related to well-being at both the psychological level (subjective well-being [SWB]) and physiological level (physiological well-being). Specifically, the research, first, investigated the association between different profiles of trait EI and SWB; second, ascertained the role of trait EI in SWB; third, examined the associations of trait EI with psychological state and physiological well-being in a laboratory-based stress induction condition; and to explore the associations of trait EI with affect and physiological well-being in a naturalistic condition. The data used in this research were obtained from a sample of Japanese eldercare professionals (Studies I, II, and IV) and undergraduate students (Study III).

The analyses yielded three main results. First, in general, the trait EI profiles with higher scores on all components were associated with better SWB, whereas the trait EI profiles with lower scores on all components were associated with more adverse outcomes. Moreover, the trait EI profile with relatively low scores on interpersonal skills (e.g., empathy) but the highest scores on all the other components showed the best job performance outcomes, which in turn may be reciprocally related to SWB, while the trait EI profile comprising moderate intrapersonal EI, high interpersonal EI, and low situational EI was associated with negative outcomes. Second, the results showed that higher trait EI fostered work engagement by enhancing perceived social support, leading to improved creativity at work. Trait EI also interacted with social support in the prediction of work engagement and creativity at work: Moderate or higher levels of trait EI facilitated social support, in turn improving work engagement and, further, stimulating creativity. Third, the results revealed that persons with higher trait EI showed better psychological state and more adaptive autonomic activity compared to their lower-trait EI peers, in both the laboratory-based experimental stress condition and naturalistic condition.

Overall, our results suggest that higher emotional capacity is salutary for SWB and physiological functioning. In contrast, poorer emotional skills and competences may impair well-being. In addition, having high social skills in tandem with low situational abilities (e.g., managing situational demands flexibly) may also be a risk for impaired SWB (especially among healthcare professionals). The results also indicate that higher emotional capacity may contribute positively to the psychosocial process of well-being in both a direct and an indirect manner. These findings promote our understanding of the beneficial effect of trait EI on well-being and highlight the significant importance of the construct for human flourishing and success. In light of the malleability of EI, researchers and practitioners should strive toward devising practical EI training programs aimed at improving well-being.

The dissertation is published in the series Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, number 613, 75 p., Jyväskylä 2018, ISSN: 0075-4625, ISBN: 978-951-39-7435-0 (PDF). It is available at the University Library’s Publications Unit, tel. +358 (0)40 805 3825, myynti@library.jyu.fi. E-publication. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7436-7

Further information:

Hiroyuki Toyama, puh. +81 070 3622 4530, h.toyama@nc.kitasato-u.ac.jp, hitoyama_psychology@yahoo.co.jp

tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

Lisätietoja

Hiroyuki Toyama

hiroyuki.toyama.psychology@gmail.com