29.06.2018
Väitös

2.11.2018 Opettajille uusi verkkopohjainen työkalu motoriikan oppimisvaikeuden tunnistamiseen (Asunta)

Aika:

2.11.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , S212
Motorisen oppimisen vaikeudet ovat yleisyydestään huolimatta erittäin alitunnistettuja ja -tuettuja lapsen kehityksellisiä haasteita, vaikka motoriset taidot ja niiden puutteet vaikuttavat hyvin laajalti lapsen kokonaiskehitykseen ja myöhempään elämään.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty opettajien käyttöön helppokäyttöinen verkkopohjainen motoriikan havainnointityökalu, joka auttaa motorisen oppimisen vaikeuden tunnistamisessa ja tukemisessa esi- ja alkuopetusikäisillä lapsilla.

- Motorisen oppimisen vaikeuksia esiintyy keskimäärin yhdellä tai kahdella lapsella kahdestakymmenestä, pojilla enemmän kuin tytöillä, LitM Piritta Asunta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Liikunnallisten taitojen oppiminen on työlästä ja hidasta. Eniten ongelmia ilmenee toiminnan ennakoimisessa ja pysyvien liikemallien kehittymisessä.

-  Tämä näkyy esimerkiksi kompurointina ja törmäilynä, ja vaikeutena oppia uusia monimutkaisia motorisia taitoja, esimerkiksi ajamaan polkupyörällä, Asunta lisää.

Verkkokäyttöinen havainnointilomake opettajille

Yhdessä väitöskirjan osajulkaisussa tarkasteltiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella maailmalla käytössä olevia motoriikan havainnointilomakkeita, joista valikoitui hollantilainen MOQ-T-lomake Suomen oloihin sovitettavaksi.

- Motoriikan havainnointilomakkeen suomalaiseen kulttuuriin kääntäminen onnistui hyvin. MOQ-T-FI osoittautui tutkimuksessamme luotettavaksi ja käytettävyydeltään yksinkertaiseksi työkaluksi, Asunta kertoo.

Lomakkeesta on kehitelty verkkoversio, jonka täyttäminen vie vain muutaman minuutin eikä se vaadi rekisteröitymistä. Lomake 6–9-vuotiaiden lasten motoristen ongelmien arviointiin löytyy osoitteesta: http://ekapeli.fi/moq-t.

-  Lomaketta voi hyödyntää monella tapaa kasvatustyössä. Kun lomake tunnistaa lapsella riskin kehitykselliseen vaikeuteen, tulisi lapsen motorista kehitystä seurata systemaattisesti ja lisätä tukea motoriseen oppimiseen, Asunta sanoo.

Lomakkeesta on apua myös motorisen kehityksen seurannassa ja tukitoimien suunnittelussa sekä pedagogisten asiakirjojen laatimisessa.

-  Jos koulun tukitoimet eivät riitä, tulisi lapsi ohjata tarkempiin terveydenhuollon suorittamiin motoriikan arviointeihin, ohjeistaa Asunta.

Liikunnan tukiopetuksella ja -kerhoilla apua oppimisvaikeuksiin

Monet tutkimukset tukevat sitä käsitystä, että liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä.

- Varhainen tunnistaminen ja tehokas tuki voivatkin parhaimmillaan vähentää oppimisesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä, joka tutkimuksen kohderyhmän lapsilla on uhkana, Asunta kertoo.

Asunta rohkaisee perustamaan kouluihin motoriikkakerhoja niille oppilaille, joilla on lomakkeen tuloksen perusteella haasteita motorisessa oppimisessa. Motoriikkakerhoissa on mahdollisuus saada positiivisia liikkumiskokemuksia ilman suorituspaineita. Pienessä ryhmässä lapsen tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin.

-  Toivon, että tutkimukseni avulla motorisen oppimisen vaikeus tulisi ilmiönä paremmin kasvatusalan ammattilaisten tietoisuuteen edesauttaen koulumaailmassa motoriikan oppimisvaikeuksiin puuttumista ja oikeanlaisen tuen tarjoamista, kiteyttää Asunta.  

LitM Piritta Asunnan liikuntapedagogiikan väitöskirjan “Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistaminen ja tukeminen kouluympäristössä” tarkastustilaisuus 2.11.2018 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston salissa S212. Vastaväittäjänä professori Leena Haataja (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pauli Rintala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Julkaisutiedot:

Teos on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 27, 143 s. Jyväskylä 2018, ISSN: 2489-9003, ISBN 978-951-39-7571-5 (PDF). Julkaisu on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7571-5 

Lisätietoja:

Piritta Asunta valmistui ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta vuonna 1995 ja liikunta- ja terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän ylipistosta vuonna 2004. Valmistumisen jälkeen Asunta on toiminut soveltavan liikunnan alalla yli 10 vuoden ajan opettajana, kouluttajana, asiantuntijana, kehittäjänä ja tutkijana Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu -järjestössä, Suomen CP-liitossa, Niilo Mäki Instituutissa, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:ssä ja Jyväskylän sekä Turun yliopistossa. Töiden ohella Asunta on julkaissut alan oppikirjoihin motorisen oppimisen vaikeudesta. Hänellä on ollut yhteiskunnallisia luottamustehtäviä, mm. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden asiantutijatyöryhmässä ja SoveLi ry:n koulutustyöryhmässä. Nykyisin hän toimii soveltavan liikunnanopetuksen verkostossa, THL:n Toimia verkoston lasten ja nuorten toimintakyky asiantuntijatyöryhmässä ja LTS:n koordinoimassa erityisliikunnan tutkimus- ja koulutustyöryhmässä. Tällä hetkellä Asunta työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa projektitutkijana. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta sekä Suomen CP-liitto ry ja Raha-automaattiyhdistys (RAY).

Abstract: 

Motor learning difficulties, such as the developmental coordination disorder (DCD), imply substantial difficulties in learning new motor skills. The purpose of this study was to develop an observation tool for teachers to identify motor learning problems. A further aim was to clarify how teachers can support children with motor learning challenges in the school environment. The study consisted of four sub-studies. The first sub-study comprised a systematic literature review on the psychometric properties and usability of the observation forms used internationally. The Dutch Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T) was selected for cross-cultural translation and adaptation. Its translation work and reliability were analysed in the second sub-study. In the third sub-study, the psychometric properties of the Finnish version, MOQ-T-FI were analysed based on a larger set of empirical data. The last sub-study was a descriptive review exploring more closely how motor learning difficulties can be identified and pupils supported in the school environment. The development as well as reliability assessments of the MOQ-T-FI questionnaire were based on five different data sets. The data of pretest 1 consisted of evaluations by 11 teachers (children n = 33, age 6–13, average 9.85). The data of pretest 2 comprised children in eight comprehensive schools (teachers n = 27; children n = 193; age 6–12, average 9.5). The Finnish reference value data for MOQ-T-FI were collected as comprehensively as possible from the various parts of Finland (teachers n = 111; children n = 850; age 6–9, average 7.7). In addition, two complementary data sets not included in the sub-studies were utilised. The studies demonstrated that teachers have good opportunities to identify motor learning difficulties in the school environment. MOQ-T-FI is a functional, simple to use and culturally neutral screening instrument. In terms of validity, it is relatively suitable for identifying pupils’ motor learning difficulties, and for its usability it is very suitable for the purpose. However, repeatability and usability should be examined more in the future. A multiphase approach is generally recommended for supporting pupils with motor learning difficulties. The support for children’s motor learning should cover every level of the three-step support model. The study encourages the early identification of problems and the strengthening of the self-esteem, motor skills and competence of pupils with motor problems. This should take place in a positive and supportive atmosphere. The early identification of motor learning difficulties and efficient support, at their best, can reduce the risk of social and educational exclusion as well as prevent more extensive problems and deeper motor skills deficits.

Lisätietoja

Piritta Asunta

piritta.m.asunta@jyu.fi