19.06.2018
Väitös

29.9.2018 Oppilaat kaipaavat lisää englannin puhumisen opetusta (Ilola)

Aika:

29.9.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , Ruusupuisto, RUU D104 (Helena)
Tiedote: Oppilaat kaipaavat lisää englannin puhumisen opetusta (Ilola)
Oppilailla on moninaisia käsityksiä englannin suullisesta kielitaidosta, sen oppimisesta ja arvioinnista. Monet heistä kuitenkin ovat yhtä mieltä siitä, että englannin puhumisen opetusta voisi lisätä.

Maarit Ilola selvitti väitöstutkimuksessaan oppilaiden käsityksiä englannin kielen suullisesta taidosta, sekä sen oppimisesta ja arvioinnista. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä oppilaiden ajattelusta sekä antaa ääni oppilaille itselleen.

Ilolan saamien tulosten mukaan useimmat oppilaat toivovat lisää englannin suullisen kielitaidon opetusta ja arviointia.

– Oppilaat suhtautuvat englannin suullisen kielitaidon arviointiin pääosin melko myönteisesti. Mikäli he saavat puhumisesta yksityiskohtaista palautetta pelkän numeroarvioinnin sijaan, he kokevat sen auttavan oppimisessa, Ilola sanoo.

Ilolan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää englannin opetuksen ja arvioinnin kehittämisessä sekä oppimateriaalien laadinnassa. Tutkimuksen tulosten perusteella englannin suullisen kielitaidon kouluopetuksessa ja -arvioinnissa tarvitaan materiaalia, joka tuo selkeästi ja yksiselitteisesti esiin puhumisen erityispiirteitä kirjoitettuun kieleen verrattuna.

– Tulosten perusteella ei voida olettaa, että oppilailla on keskenään tai opettajan kanssa samanlainen käsitys englannin suullisesta kielitaidosta, sen oppimisesta ja arvioinnista. Tulokset viittaavat myös siihen, että englannin suullista kielitaitoa tulee opettaa ja arvioida säännöllisesti ja systemaattisesti, Ilola sanoo.

Ilola haastatteli tutkimuksessaan yhdeksää peruskoulun yhdeksännen luokan oppilasta. Haastattelun lisäksi Ilola tutki oppilaiden käsityksiä itse- ja vertaisarviointien yhteydessä.

– Vertaisarviointia ei tiettävästi ole hyödynnetty aikaisemmin tutkittaessa oppilaiden käsityksiä, joten se edusti uutta lähestymistapaa käsitystutkimuksessa, Ilola kertoo.

Filosofian maisteri Maarit Ilolan soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Oppilaiden käsityksiä englannin suullisesta kielitaidosta, sen oppimisesta ja arvioinnista" tarkastustilaisuus pidetään 29.9. klo 12–15 salissa RUU D104.  Vastaväittäjänä professori Heini-Marja Pakula (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.


Lisätietoja:

Maarit Ilola
maarit.ilola@norssi.jyu.fi
040 821 2277

Tiedottaja Sari Laapotti
sari.laapotti@jyu.fi
040 805 3575

Maarit Ilola on kirjoittanut ylioppilaaksi Mikkelin Lyseon lukiosta vuonna 1983 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1991 pääaineenaan germaaninen filologia. Hän on suorittanut englannin syventävät opinnot Oulun yliopistossa vuonna 1997. Hän toimii englannin kielen lehtorina ja opettajankouluttajana Jyväskylän normaalikoulun yläkoulussa ja lukiossa.

Julkaisutiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 15, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-900 (PDF), ISBN 978-951-39-7548-7 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7548-7 (PDF).

Abstract:

This study investigated Finnish pupils’ beliefs about English oral proficiency, its learning and assessment in order to give voice to the pupils themselves as well as to better understand their views on English oral proficiency. The data consisted of nine semistructured interviews and self-evaluations and peer evaluations of nine 9th graders from three Finnish basic education schools. The study was qualitative in its nature, and the data were mainly analysed using content analysis.

The results showed that the pupils understood English oral proficiency as an ability to speak and interact intelligibly in English. The most important components were seen to be pronunciation, vocabulary and grammar, of which pronunciation emerged as the most important and central skill in English oral proficiency.

According to the pupils, English oral proficiency can be learned both implicitly and explicitly, and should be studied at school, at home and abroad. Studying English oral proficiency should concentrate on acquiring speaking and interactional skills, especially pronunciation, fluency and intelligibility. The assessment of English oral proficiency was viewed positively since it was seen to enhance learning.

However, it was also seen negatively because people differ in their abilities and assessment might impose too narrow a view on acceptable ways of speaking or prove useless or demotivating. Assessment should focus on measuring intelligibility and pronunciation during classroom activities or in an oral test. Oral or written feedback specifying weaknesses and strengths was considered a good way to communicate the assessment judgement. The ability to speak English was seen as important to take into account when giving English school grades. The results of the study indicate that oral proficiency should be given more emphasis in Finnish basic education English teaching and assessment.

Pupils’ beliefs about English oral proficiency, its learning and assessment showed many contextual features. The study encourages studying beliefs qualitatively and from a contextual point of view.

Keywords: pupils, beliefs, EFL, oral proficiency, learning, assessment

Lisätietoja

Maarit Ilola

maarit.ilola@norssi.jyu.fi

040 805 3064