14.06.2018
Tutkimusuutiset
Yliopiston uutiset

Esikoulun laatu vaikuttaa ekaluokkalaisten lukemaan oppimisessa

Esikoulun on tarkoitus valmistaa lapsia sujuvaan siirtymiseen ensimmäiselle luokalle ja parantaa lasten oppimista ensimmäisellä luokalla. Tuore tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta osoittaa, että esikoulun laatu vaikuttaa siihen, miten lapset oppivat ensimmäisellä luokalla lukemaan.

Erittäin tärkeä laadukas esikouluympäristö on lukivaikeusriskilapsille, jotta he eivät ensimmäisellä luokalla jää muista jälkeen.

Mikä on tunnusomaista korkealaatuiselle esikoululle lukemisen oppimisen näkökulmasta? – Psykologisesta näkökulmasta korkealaatuista esikoulua voidaan tarkastella opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen ja lukutaitoon liittyvien aktiviteettien pohjalta, dosentti Gintautas Silinskas sanoo.

Opettajan ja lapsen välinen vuorovaikutus ilmenee emotionaalisena tukena. Se tarkoittaa, että opettaja edistää luokkahuoneen myönteistä oppimisilmapiiriä ja huolehtii lasten tarpeista ja kiinnostuksista. Tällainen tuki vaikuttaa lasten osallistumiseen luomalla yhteyttä kouluun ja opettajiin ja kasvattamalla oppimismotivaatiota.

Hyvä luokkahuoneen organisointi on myös tärkeää. Siihen kuuluu lasten käyttäytymisen ja kiinnostuksen ohjaaminen kohti oppimista edistäviä aktiviteettejä. Tämä tarjoaa lapsille mahdollisuuden itsesäätelyyn, jotka auttavat myöhemmin keskittymään paremmin oppimistehtäviin luokassa.

Myös monet lukutaitoon liittyvät aktiviteetit parantavat lukuriskivaarassa olevien lasten lukemaan oppimista. Ne voivat olla riimejä, alkufoneemien tunnistamista, tavutusleikkejä, kirjainten nimeämistä sekä kirjainten, äänteiden ja sanojen tunnistamista. Vaikka ne voivat olla liian helppoja esikoululaisille, jotka osaavat jo lukea, ne ovat kriittisen tärkeitä antamaan hyvän alun ensimmäiselle luokalle niille lapsille, joilla on lukivaikeusriski.

Tutkimus on osa ”Alkuportaat” -pitkittäistutkimusta. Siinä seurattiin 515 suomalaisen lapsen, 49 esikoululuokasta, siirtymistä esikoulusta ensimmäiselle luokalle. Koulutetut tutkijat tarkkailivat luokkahuonevuorovaikutuksen laatua. Tutkimukseen kuului 428 tyypillisesti kehittyvää lasta ja 87 lasta, jotka suoriutuivat heikommin äänteiden ja kirjainten tunnistamisessa, olivat hitaampia tehtävistä suoriutumisessa tai heillä oli geneettinen riski lukemisen ongelmille.

Tutkimus tuotti selkeitä ohjeita opettajakouluttajille. Etenkin lukemista ennakoivien aktiviteettien, kuten tavuilla, äänteillä ja kirjaimilla leikkimistä tulisi suosia esikoulussa erityisesti niiden lasten kanssa, joilla on vaikeuksia kirjainten nimeämisessä ja äänteiden tunnistamisessa. Tämä on tärkeää, koska runsaat lukutaitoaktiviteetit parantavat lukemaan oppimista, etenkin ensimmäisen luokan alussa.

Lisäksi esikouluopettajia tulisi rohkaista lämpimiin, ymmärtäviin ja kunnioittaviin suhteisiin lasten kanssa ja ohjaamaan ja rohkaisemaan etenkin sellaisten lasten käyttäytymistä, joilla on ongelmia.

Lisätietoja:

Dosentti Gintautas Silinskas, gintautas.silinskas@jyu.fi, +358408054215

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, puh. +358408053347

Julkaisu:

Silinskas, G., Pakarinen, E., Lerkkanen, M. K., Poikkeus, A. M., & Nurmi, J. E. (2017). Classroom interaction and literacy activities in kindergarten: Longitudinal links to Grade 1 readers at risk and not at risk of reading difficulties. Contemporary Educational Psychology, 51, 321-335. doi:10.1016/j.cedpsych.2017.09.002