18.06.2018
Tutkimusuutiset
Yliopiston uutiset

Kaupungistuminen ei välttämättä olekaan maaseudun turma

Syvän maaseudun negatiivinen väestökehitys ei johdu kaupungistumisesta.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat selvittäneet, miten kaupungistuminen on vaikuttanut maaseudun kehitykseen Suomessa. Tutkimus toteutettiin vuosien 1990 - 2015 väestötietojen perusteella.

Tutkimuksessa käytettiin hyväksi kuntarajoista riippumatonta kaupunki-maaseutuluokitusta, jossa maaseutu luokittuu neljään tyyppiin. Saadut tulokset osoittavat kaupungistumisen vaikuttaneen erityisesti maaseudun paikalliskeskusten ja kaupunkeja ympäröivän maaseudun kehitykseen. Sen sijaan ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kohdalla kaupungistumisen ei todettu olevan väestökehitykseen vaikuttava tekijä.

- Kumpikaan näistä maaseututyypeistä ei kiinnity toiminnallisesti suurempiin keskuksiin. Näissä maaseututyypeissä väestökehitys on ollut vahvasti negatiivista, mutta tulostemme mukaan kaupungistumisen eteneminen ei ole tähän ollut syynä, kertoo professori Hannu Tervo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Tutkimuksessa havaitut kaupungistumisen vaikutukset vaihtelevat maakuntatyypeittäin. Kaikkein kaupungistuneimmassa maakunnassa, Uudellamaalla, metropolialueen kehitys vaikuttaa negatiivisesti alueen maaseudun kehitykseen. Vähemmän kaupungistuneiden pienten maakuntien ryhmässä vaikutukset maaseutualueiden kehitykseen ovat taas positiivisia. Pieniin maakuntiin tutkimuksessa luettiin Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu. Keskisuurten maakuntien ryhmässä yhteyksiä ei löydetty.

- Kaupungistuminen levittää siis sekä valoa että varjoa reuna-alueille. Näyttäisi siltä, että leviämisvaikutukset vallitsevat vähiten kaupungistuneissa maakunnissa, ja supistumisvaikutukset pisimmälle kaupungistuneissa maakunnissa, toteaa Hannu Tervo.

Kun tutkimuksessa tarkasteltiin kaupunki- ja maaseutualueiden kehitystä maakuntatasolla, nähtiin kaupungistumisen ja väestökehityksen välillä kuitenkin positiivinen yhteys, mikä kertoo kaupungistumisen merkityksestä myös ympäröivien alueiden kannalta.

- Jos maakunnan kaupungit eivät pärjää, ei pärjää maakuntakaan, kiteyttää Tervo.

Tutkimus on osa BEMINE-tutkimusprojektia, jossa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun. BEMINE-hanke on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelmaa, ja tämä tutkimus vastaa osaltaan ohjelmassa esitettyyn kysymykseen siitä, miten kaupungistuminen vaikuttaa ympäröiviin alueisiin. Hanke tekee yhteistyötä kaupunkiseutujen päättäjien kanssa.

Tutkijoina toimivat Hannu Tervo ja Timo Tohmo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta ja Ville Helminen ja Antti Rehunen Suomen ympäristökeskuksesta.

Artikkeli on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä:
Tervo H., Helminen V., Rehunen A. & Tohmo T. (2018) Onko urbanisaatio maaseudun turma? Kaupunkien väestönkasvun vaikutukset erityyppisen maaseudun väestökehitykseen Suomessa ajanjaksolla 1990-2015. Yhteiskuntapolitiikka 83(2). Saatavana: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061325774

Lisää aiheesta kahdessa vanhemmassa tutkimuksessa:
Tervo H. (2009) Centres and peripheries in Finland: Granger causality tests using panel data. Spatial Economic Analysis 4, 377-391.
Tervo H. (2010) Cities, hinterlands, and agglomeration shadows: spatial development in Finland during 1880-2004. Explorations in Economic History 47 476-486.

Lisätietoja

Hannu Tervo

Professori

Kauppakorkeakoulu

hannu.t.tervo@jyu.fi

050 3062 174