18.06.2018
Tutkimusuutiset
Yliopiston uutiset

Miksi tarvitaan keskitettyjä sote-tietovarantoja?

Keskitetyt sote-tietovarannot ovat keskeinen osa terveydenhuoltojärjestelmien tehostamista ja mahdollisuutta hillitä sote-kustannuksia 2,5–5,5 miljardin eurolla. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan raportissa analysoidaan yksityiskohtaisemmin sote-järjestelmien säästöpotentiaalia.

Sote-tietojen nykyistä sujuvampi käyttö parantaa hoidon ja hoivan vaikuttavuutta, lisää palvelutuotannon ja tutkimuksen tehokkuutta sekä parantaa elinkeinoelämän uudistumiskykyä.

  • Nopein ja kustannustehokkain tapa luoda SOTE ICT -arkkitehtuuri on suosia keskitettyjä tietovarantoja sekä hyödyntää niiden luonnissa olemassa olevien organisaatioiden kyvykkyyksiä ja tietojärjestelmiä. Prosessien uudistuksista saadaan paras hyöty, kun käytetään hyväksi nopeasti kehittyviä läpimurtoteknologioita, kuten tekoälyä, sensoreita, lohkoketjuteknologiaa ja robotiikkaa, kiteyttävät raportin kirjoittajat Pekka Neittaanmäki ja Martti Lehto.

Yksilön terveydestä, elämäntilanteesta ja palvelujen käytöstä kerätään tietoja moniin eri rekistereihin. Tietovarantoja ylläpitävät muun muassa Kela, THL, Väestörekisterikeskus sekä paikalliset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat. Tietoja käytetään sekä ensisijaisesti, eli suoraan yksilön terveyden edistämiseen, että toissijaisesti, esimerkiksi palvelujärjestelmän kehittämiseen, tutkimukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Suomen kattavia sote-tietovarantoja voisi hyödyntää aikaisempaa tehokkaammin ja monipuolisemmin, mikä palvelisi useita osapuolia. Nykyisten järjestelmien kautta tiedot eivät siirry tarkoituksenmukaisesti asiakkaille, terveydenhuollon toimijoille, tutkijoille tai päättäjille. Kokonaiskuva tietoja tarvitsevista tahoista ja tiedonvälityksen vaiheista puuttuu.

Raportissa kartoitettiin sote-tiedonhallinnan nykytilaa ja kehittämiskohteita. Tiedonhallinnan kysymykset ovat ajankohtaisia, sillä sote-uudistuksen rinnalla on käynnissä IT-järjestelmien uudistustyö, jossa kehitetään sekä maakunnallisia että valtakunnallisia sote- tietojärjestelmäratkaisuja.

Raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksena, että sote-tietojen käsittelyyn rakennetaan kansallinen yhteinen integraatioalusta. Tietojärjestelmien uudistamisessa on olennaista, että yhtenäinen tieto syntyy järjestelmien johdonmukaisen rakentamisen kautta. Lisäksi huomio tulisi kiinnittää järjestelmien määrittelytyöhön, avoimiin rajapintoihin eri järjestelmien välillä sekä tiedon avoimuuteen ja käytettävyyteen.

Tavoitteena on saada aikaan keskittämisen avulla kustannustehokas ja tietoturvallinen järjestelmä, joka on kaikkien saatavissa ja käytettävissä. Tietoturvallisuus on tietojärjestelmien suunnittelussa avaintekijä, mikä tarkoittaa, että pidetään kotimaisuusaste mahdollisimman korkeana, taataan korkea kotimainen huoltovarmuusaste ja rakennetaan prosesseihin, järjestelmiin ja laitteisiin tehokas sisäänrakennettu kyberturvallisuus. Sote-palveluiden tuottaminen ja saatavuus koko maassa voidaan varmistaa nopean ja kyberturvallisen tietoliikenneverkon avulla.

Ratkaisulle on perusteltua asettaa tavoitteeksi, että se pystyy tulevaisuudessa käsittelemään ja siirtämään myös genomidataa ja biopankeista saatavaa tietoa ja siinä voidaan hyödyntää muita massadatan (Big data) ratkaisuja ja tekoälyratkaisuja (ns. kognitiiviset järjestelmät). 

Lisätietoja:
Professori Pekka Neittaanmäki, pekka.neittaanmaki@jyu.fi, puh. 040 550 7005
Professor of Practice Martti Lehto, martti.j.lehto@jyu.fi, puh. 0400 248080

Kansalliset SOTE-tiedonlähteet ja tietojen hyödyntäminen