07.06.2018

Tutkimus: Ammatillisia oppilaitoksia johdetaan hyvin

Tuoreen tutkimuksen mukaan ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytännöt Suomessa ovat keskimäärin sangen hyvät. Laatu kuitenkin vaihtelee merkittävästi oppilaitosten välillä. Ammattioppilaitosten johdon erityinen vahvuus on opetustoiminnan laadun johtamisessa. Sen sijaan henkilöstöjohtamisen laatu on heikompi.

Johtamisen laadun vaikutukset tuottavuuteen kiinnostavat paitsi kansalaiskeskustelua myös taloustieteellistä tutkimusta. Tässä tutkimuksessa tarkastelu on kohdistettu ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitoksiin. Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja ja järjestäjärakenteita. Uudistuksen menestyksen kannalta oppilaitosten johtamiskäytännöillä on merkitystä.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan ammatillisten oppilaitosten johtamiskäytäntöjen laatu on keskimäärin sangen hyvä. Viisiportaisella asteikolla arvioituna keskiarvosana oli 3,15. Suomalaistutkimuksen tulokset ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaiset. Aiemmin vastaavalla menetelmällä on tutkittu pääasiassa peruskouluja, joista parhaaksi on arvioitu Britannian peruskoulut keskiarvosanalla 2,98.

Johtamisen laatu kuitenkin vaihtelee eri osa-alueiden välillä. Johtamiskäytäntöjä kuvaava keskiarvosana oli paras opetustoiminnassa (3,58), kuten opetuksen ja oppimisen yksilöinnissä, kerätyn tiedon hyödyntämisessä opintopolkujen suunnittelussa ja hyväksi havaittujen oppimiskäytänteiden jakamisessa opettajien kesken.

Heikoin keskiarvosana sen sijaan oli henkilöstöjohtamisessa (2,77). Oppilaitokset ovat ottaneet vähäisessä määrin käyttöön suoriutumisperusteisia palkitsemis- ja ylenemisjärjestelmiä tai muita henkilöstöjohtamista tukevia käytänteitä.

”Tulokset kertovat siitä, että lainsäädäntö ja työmarkkinoiden säännöt osaltaan rajoittavat johtajien mahdollisuuksia käyttää johtamista tukevia kannustinjärjestelmiä”, sanoo tutkimuksesta vastaava professori Mika Maliranta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Koulujen välillä suuria eroja

”Tulokset kertovat myös siitä, että keskiarvot peittävät alleen hyvin suurta vaihtelua oppilaitosten välillä. Joukossa oli monia oppilaitoksia, joiden johtamiskäytännöissä on paljon parannuspotentiaalia”, sanoo tutkija Antti Sieppi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Joissakin oppilaitoksissa johtamiskäytäntöjen arvosana oli vain hieman yli 2 tai jopa sen alle. Näissä kouluissa on puutteita muun muassa opetustoiminnan laadun parantamiseen tähtäävien käytäntöjen hyödyntämisessä, oppilaitoksen suoriutumiskyvyn seurannassa, pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisessa ja henkilöstöjohtamisessa.

Tutkimuksessa verrattiin johtamiskäytäntöjä myös oppilaitosten taustatekijöihin. Johtamiskäytännöt olivat keskimäärin parempia opiskelijamäärältään suuremmissa kouluissa, jotka sijaitsevat tiheämmin asutuilla alueilla. Heikompia tulokset olivat oppilaitoksissa, joissa oli enemmän opiskelijoita suhteessa opettajiin.

Tutkimuksessa ei havaittu selkeää yhteyttä johtamiskäytäntöjen laadun ja oppilaitosten suoriutumisen välillä. Tulosten perusteella opintojen keskeyttäminen on vähäisempää oppilaitoksissa, joissa oli käytössä huolellisemmin laadittu ja paremmin viestitty visio.

Tutkimuksen toteutus

Ammatillisen peruskoulutuksen oppilaitosten johtamiskäytäntöjen laatua tutkittiin World Management Survey (WMS) -menetelmällä. Tutkimuksen tekivät ovat Juho Jokinen ja Antti Sieppi sekä professori Mika Maliranta. Aineisto kerättiin semi-strukturoidulla haastatteluilla. Haastattelijat oli koulutettu pisteyttämään  organisaation johtamiskäytännöt. Pisteytys on tehty sen mukaan, kuinka hyvin organisaation johtaminen vastaa maailman parhaaksi todettuja käytäntöjä. Pisteytyksen avulla on muodostettu yhdistelmäindikaattoreita, jotka summeeraavat organisaation johtamiskäytäntöjen piirteitä kolmen osa-alueen, suorituksen arvioinnin, tavoitteiden asettamisen ja kannustinjärjestelmien, osalta.

Tutkimuksen perusjoukko koostui 305 oppilaitoksen johtajasta. Näistä muodostettiin satunnaisesti 213 potentiaalisen haastateltavan joukko, joita kaikkia tavoiteltiin haastatteluajanjakson kuluessa.  Lopullinen tutkimusaineisto koostuu 73 oppilaitosjohtajan haastattelusta. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat rehtori, koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö.

Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taidot Työhön -hanketta. Hankkeessa tutkitaan osaamista, koulutusta ja tulevaisuuden työelämää. 

Tutkimus on julkaistu Kansantaloudellisen aikakauskirjan numerossa 2/2018.

Lisätietoja:
Professori Mika Maliranta, puh. 050 369 8054, mika.maliranta@etla.fi
Tutkija Antti Sieppi, puh. 040 524 4456, antti.sieppi@jyu.fi
Tutkija Juho Jokinen, juho.p.jokinen@jyu.fi

STN-logo.jpg