06.06.2018
Yliopiston uutiset

Uudet professorit esittäytyivät perinteisillä juhlaluennoilla 6.6.

Luennot ovat nyt katsottavissa Moniviestimessä

Linkki Moniviestimeen

Salissa C1:

Taloustieteen professori Petri Böckerman: Terveyden ja terveyskäyttäytymisen vaikutukset työmarkkinoilla

- Terveys on työmarkkinamenestyksen perusta. Heikko terveys murentaa ansioita ja johtaa siihen, että osallistuminen työmarkkinoille jää terveitä henkilöitä huomattavasti matalammalle tasolle, kuvailee taloustieteen professori Petri Böckerman.

Terveysongelmat voivat johtaa heikkoon työmarkkinamenestykseen eri syistä. Huono terveydentila johtaa heikentyneeseen tuottavuuteen ja kasvaneisiin sairauspoissaoloihin työpaikoilla. Ne voivat myös heikentää henkilöiden kykyä osallistua avoimille työmarkkinoille ja murentavat samalla heidän ansaintakykyään. Heikko terveydentila voi johtaa suoraan tai epäsuoraan syrjintään työmarkkinoilla.

Terveyden edistäminen tukee samalla myös kiinnittymistä työmarkkinoille. Vaikutukset ovat taloudellisesti merkittäviä pitkällä aikavälillä. Etenkin ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat keskeisiä, sillä niiden yhteiskunnallinen tuotto vähentyneen työttömyyden ja työkyvyttömyyseläkkeiden muodossa on huomattava.

- Piilevät tuotot pitäisi huomioida aiempaa huolellisemmin pohdittaessa panostuksia terveydenhuoltojärjestelmään ja toisaalta arvioitaessa järjestelmään tehtäviä muutoksia, Böckerman painottaa.

Tietojärjestelmätieteen professori Pekka Abrahamsson: Ohjelmistojen kehittäminen on mullistunut viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta se on vasta alkua

Ohjelmistoala on ollut näyttävästi esillä uutisissa viime aikoina. Hiljakkoin uutisoitiin, että Suomessa on 8 000 ohjelmistoammattilaisen vaje. ”Ohjelmistot syövät maailman” kirjoitti Marc Andreessen 2011. Hän viittasi alustatalouden mullistavaan kehitykseen aivan muutaman vuoden aikana.

- On silmiä avaavaa tajuta, että maailman suurimmalla taksifirmalla ei ole lainkaan omia takseja. Tai että maailman suurin hotelliketju ei omista yhtään hotellia. Suuret yritykset ovat samana aikana kokeneet huomattavia vaikeuksia pysyä mukana tässä kehityksessä. Jopa puolet tämän päivän Fortune 500 -listan yrityksistä tulee katoamaan seuraavan 10 vuoden aikana. Kaiken taustalla lymyävät ohjelmistot ja algoritmit, professori Pekka Abrahamsson sanoo.

Ohjelmistojen kehittäminen on samanaikaisesti muuttunut radikaalisti. Kaikki järjestelmät ja laitteet ovat enenevässä määrin verkossa ja kytkeytyneet toisiinsa. Ohjelmistojen kehittämisestä on tullut jatkuvaa ja virheet korjataan välittömillä päivityksillä. Koulutuksen on vastattava haasteeseen. Nyt on tullut siis aika tarttua riuskin ottein yhteistyöhön yritysten kanssa, Abrahamsson suosittaa.

Englannin kielen professori Anne Pitkänen-Huhta: Vieraan kielen oppiminen ja opettaminen muuttuvassa maailmassa

- Globaalissa maailmassa monipuolinen kielitaito on avain yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kieli on enemmän kuin kielioppi ja sanasto tai tapa kommunikoida: kielellä välitetään tietoa ja opitaan; kielellä vaikutetaan, manipuloidaan ja erotellaan. Kieli mahdollistaa osallistumisen, vieraat kielet kansainvälisen osallistumisen, professori Anne Pitkänen-Huhta määrittelee.

Ensimmäisenä ns. vieraana kielenä koulussa aloitetaan lähes aina englanti. Modernissa maailmassa englanti ei enää sovi vieraan kielen oppiainekategoriaan. Englanti on kaikkialla läsnä oleva kieli, jonka taito on perustaito siinä missä tietotekniikan käyttötaito. Koulutuksessa vieras kieli nähdään kuitenkin edelleen lähinnä taitona kommunikoida.

- Jos haluamme kielikoulutuksen vastaavan paremmin muuttuvan maailman tarpeisiin, meidän pitää kouluttaa kielen käyttäjiä, jotka ovat enemmän kuin rakenteen hallitsevia tehokkaita kommunikoijia. Meidän pitää kouluttaa monikielisesti ajattelevia, kieltä taitavasti tilanteesta riippuen käyttäviä, yhteiskunnassa luovasti toimivia, kielellistä ja kulttuurista suvaitsevaisuutta edistäviä yksilöitä, Pitkänen-Huhta kannustaa.

Tietojenkäsittelytieteen professori Antti Valmari: Matemaattista logiikkaa ohjelmoinnin hyväksi ja ohjelmointia matematiikan opiskelun hyväksi

Hyvin toimivien tietokoneohjelmien tekeminen on erittäin vaikeaa, toteaa professori Antti Valmari. Esimerkiksi 1980-luvulla tehdyissä kokeissa vain noin 10 % ammattimaisista ohjelmoijista sai hyvin yksinkertaisen, kaikille tutun algoritmin toimimaan täysin oikein.

Ohjelmoinnin avuksi on sen jälkeen kehitetty uusia matemaattisia menetelmiä. Ne eivät perustu siihen matematiikkaan, johon kouluissa ja yliopistoissa keskitytään, vaan tietynlaiseen logiikkaan. Suomessa ollaan jälkijunassa niiden opetuksessa.

- Olen yli 30 vuoden urallani huomannut ne hyödyllisiksi teknisesti vaativien ohjelmien toteuttamisessa. Kykyä ennakoida loogisia seurauksia tarvitaan myös varmistamaan, että ohjelma ei hölmöile käyttäjilleen. Vuodesta 2015 alkaen olen laatinut teknisesti vaativaa ohjelmaa antamaan palautetta matematiikan tehtävien ratkaisujen kaikista vaiheista, ei pelkästään lopputuloksista. Olen käyttänyt ohjelmaa omilla kursseillani Jyväskylässä ja TTY:ssä, ja sitä on käytetty myös TTY:n matematiikan kursseilla hyvällä menestyksellä, Valmari kuvailee.

Salissa C2:

Fysiikan professori Ari Virtanen: Aurinkotuuli ja digitalisaatio

- Nykyiset mikro- ja nanoelektroniikan komponentit ovat herkkiä vaurioitumaan säteilyn vaikutuksesta. Tämä on kriittistä erityisesti avaruuden säteily-ympäristössä toimivassa satelliittielektroniikassa. Myös lentokoneissa ja jopa maanpäällisissä herkissä laitteissa on havaittu säteilyn aiheuttamia virhetoimintoja, professori Ari Virtanen kertoo.

Virtanen kuvailee esityksessään avaruuden säteilyolosuhteita, pääasiassa ns. aurinkotuulta. Hän havainnollistaa erästä tyypillisintä säteilyn aiheuttamaa virhettä muistisolussa ja esittelee, miten kiihdytinlaboratorion hiukkaskiihdyttimillä tuotetun säteilyn avulla tutkitaan näiden virheiden syntyä.

- Tutkimusryhmäni toimii ESA:lta, EU:lta ja satelliittiteollisuudelta saadulla rahoituksella ja kerron, miten tämä kansainvälinen tutkimustoiminta on laajentumassa yhä herkemmiksi käyviin laitteisiin. Säteilyn aiheuttama turvallisuusriski onkin tiedostettu jo ilmailussa, lääketieteessä sekä digitalisaation myötä mm. tietotekniikasta riippuvaisissa kuljetus-, viestintä- ja energiateollisuudessa. Käytännön esimerkkeinä mainittakoon sydämentahdistimet, tulevaisuuden itseohjautuvat autot ja ydinvoimalat, Virtanen luettelee.

Kemian professori Gerrit Groenhof: Observe while it happens - catching chemistry in the act with computer simulations

- Valokemia on keskeistä aurinkoenergian keräämisen, muuntamisen ja varastoinnin teknologioissa, mutta tässä tarkoituksessa toimivien materiaalien suunnittelu on osoittautunut taloudellisesti hyvin haastavaksi. Toistaiseksi vain luonto on kehittänyt tehokkaita tapoja kontrolloida fotokemiallisia reaktioita, esimerkiksi näkökyvyn ja fotosynteesin. Luonto voi toimia tärkeänä inspiraation lähteenä keinotekoisten valon avulla toimivien teknologioiden suunnittelussa, ehdottaa professori Gerrit Groenhof.

Valobiologian periaatteiden hyödyntämisessä tarvitaan taustalla vaikuttavien molekyylien dynamiikan täyttä ymmärtämistä. Kokeellisesti näistä mekanismeista on erittäin vaikea saada tietoa.

- Tutkimuksessamme käytämmekin tietokonesimulaatioita voidaksemme visualisoida kemiaa sen tapahtumahetkellä. Simulaatioidemme tulokset avaavat ennennäkemättömiä ikkunoita molekyylien sisäiseen toimintaan ja mahdollistavat uusien järjestelmien suunnittelun, Groenhof kuvailee.

Fysiikan professori Tuomas Lappi: Värivoima - kvarkkien ja gluonien vuorovaikutus

Luonnon tunnetut perusvuorovaikutukset ovat painovoima sekä sähköheikko ja vahva vuorovaikutus, professori Tuomas Lappi muistuttaa. Suurin osa tavallisesta aineesta koostuu vahvan vuorovaikutuksen kokevista kvarkeista ja gluoneista, joista muodostuvat esimerkiksi atomiydinten protonit ja neutronit. Kvarkkien ja gluonien käyttäytymistä kuvaava perusteoria, kvanttiväridynamiikka, on ollut tunnettu jo useita vuosikymmeniä. Se perustuu sähkömagneettisten kenttien ja varausten kanssa analogisiin värivarauksiin ja värikenttiin.

Väridynamiikan kokeellista tutkimusta vaikeuttaa kuitenkin se, että kvarkit ja gluonit eivät esiinny luonnossa sellaisenaan, vaan aina sitoutuneina monimutkaisemmiksi hiukkasiksi. Hiukkaskiihdyttimillä tehdyillä kokeilla on voitu varmistua siitä, että kvanttiväridynamiikka on oikea teoria vahvoille vuorovaikutuksille. Sen soveltaminen uusien ilmiöiden ymmärtämiseen vaatii kuitenkin uusien teoreettisten ja laskennallisten menetelmien kehittämistä, Lappi kertoo.

Lisätietoja:

Professori Petri Böckerman, puh. 0400 913 189, petri.bockerman@labour.fi Nimitystiedote: http://r.jyu.fi/r6H

Professori Pekka Abrahamsson, puh. 040 541 5929, pekka.abrahamsson@jyu.fi http://r.jyu.fi/oBG

Professori Anne Pitkänen-Huhta, puh. 050 428 5276, anne.pitkanen-huhta@jyu.fi  http://r.jyu.fi/r22

Professori Antti Valmari, puh. 040 805 3362, antti.valmari@jyu.fi http://r.jyu.fi/rcQ

Professori Ari Virtanen, puh. 050 541 9401, ari.j.virtanen@jyu.fi http://r.jyu.fi/o8V

Professori Gerrit Groenhof, puh. 040 805 4664, gerrit.x.groenhof@jyu.fi http://r.jyu.fi/otv

Professori Tuomas Lappi, puh. 040 805 4879, tuomas.v.v.lappi@jyu.fi http://r.jyu.fi/r2L