20.08.2018
Väitösuutiset

Väitös: 19.10.2018 Taina Poranen-Clark: Liikkumiskyky edellyttää fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös tiedonkäsittelyä

Aika:

19.10.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki, S212
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden henkilöiden tiedonkäsittelytoiminnot vaikuttavat heidän liikkumisaktiivisuuteensa elinpiirissä. TtM Taina Poranen-Clarkin gerontologian ja kansanterveyden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus vahvistaa tietoa aivojen tiedonkäsittelytoimintojen merkityksestä liikkumiskyvylle. Lisäksi tutkimus tuo lisää ymmärrystä aivoterveydestä huolehtimisen merkityksestä koko elinkaaren ajan.

- Liikkumiskyky edellyttää fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös tiedonkäsittelyä. Samat aivoalueet ovat osallisena sekä kognitiivisessa toiminnanohjauksessa että motoristen toimintojen ohjauksessa, Poranen-Clark kiteyttää.

Tutkimuksessa liikkumiskykyä mitattiin liikkumisaktiivisuus elinpiirissä mittarilla, joka kuvaa henkilön toteutunutta liikkumista omassa elinpiirissään huomioiden liikkumisen laajuuden, määrän sekä mahdollisen avun tarpeen liikkumiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että henkilöillä, joilla oli parempi kognitiivinen toiminnanohjaus, oli myös laajempi liikkumisaktiivisuus elinpiirissä. Tätä yhteyttä selitti parempi alaraajojen toimintakyky ja se, että heillä ei ollut vaikeuksia käyttää kulkuneuvoja liikkumiseensa.

- Kahden vuoden seurannassa nousi esille, että kognitiivinen toiminnanohjaus on voimakkaampi ennustaja liikkumisaktiivisuudelle elinpiirissä kuin toisin päin, Poranen-Clark lisää.

Kävelemään oppimisiällä yhteyksiä vanhuuden toimintakykyyn

Poranen-Clark tutki väitöskirjassaan myös varhaislapsuuden ja varhaisen aikuisuuden yhteyksiä vanhuuden toimintakykyyn.

- Elämänkulkututkimus mahdollistaa elämän alkuvaiheen kehitysvaiheiden yhteyksien tarkastelemisen suhteessa vanhuuden toimintakykyyn, Poranen-Clark toteaa.

Varhaisempi kävelemään oppiminen ja paremmat älylliset taidot nuoruudessa saattavat vaikuttaa myönteisesti henkilön toimintakykyyn vanhuudessa.

-  Varhainen lapsuus on ajankohta, jolloin tapahtuu vilkasta aivotoiminnan kehitystä samanaikaisesti motorisen kehityksen kanssa. Varhainen aikuisuus noin kahdenkymmenen ikävuoden tietämillä on ajanjakso, jolloin aivojen kehitys on saavuttamassa huippunsa. Näillä kehitysvaiheilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia vanhuuden toimintakykyyn, Poranen-Clark lisää.

Aivoterveydestä huolehtiminen koko elämänkaaren ajan tukee toimintaa vanhuudessa

Aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen reservikapasiteetti karttuu koko elämän ajan. Tähän vaikuttaa mm. älykkyys, koulutus ja aivotoimintoja monipuolisesti haastava työ. Hyvä kognitiivinen reservikapasiteetti voi toimia puskurina dementoivista sairauksista johtuvia toimintakyvyn heikentymisiä vastaan vanhuudessa.

-  Interventioilla, joilla aktivoitaisiin toiminnanohjauksessa tarvittavia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten ongelmanratkaisukykyä, työmuistin käyttöä, keskittymiskykyä tai joustavaa ajattelukykyä, voitaisiin mahdollisesti parantaa ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja liikkumisaktiivisuutta elinpiirissä, Poranen-Clark toteaa.

Tutkimusaineistoina käytettiin kahden eri tutkimusprojektin aineistoja. Life-Space Mobility in Old Age (LISPE) -projektista tutkimukseen osallistui 157 henkilöä. Helsinki Birth Cohort Study -aineistosta tutkimuksessa käytettiin kahta osatutkimusaineistoa. Kognitiivinen kyvykkyys oli mitattu 360 varusmieheltä varhaisessa aikuisuudessa. Heidän fyysistä suorituskykyään arvioitiin Short Form 36 -kyselyllä kahdesti keskimäärin 61 vuoden sekä 71 vuoden iässä. Neuvolakorteista saatu kävelemään oppimisikä oli tiedossa 368 mieheltä ja naiselta, jotka osallistuivat kognitiivisiin testeihin 64 vuoden iässä. Tiedonkäsittelyssä tarvittavia toimintoja mitattiin tietokonepohjaisella CogState-testistöllä.

TtM Taina Poranen-Clarkin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "Relationship between cognitive performance and mobility over the life course" tarkastustilaisuus 19.10.2018 klo 12 alkaen yliopiston vanhassa juhlasalissa, S212. Vastaväittäjänä professori Eija Lönnroos (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätietoja:

Taina Poranen-Clark valmistui ylioppilaaksi Länsipuiston lukiosta, Kokkolasta vuonna 1984. Hän valmistui kasvatustieteiden maisteriksi luokanopettajan koulutusohjelmasta Jyväskylän ylipistosta vuonna 1993. Erikoistumisaineinaan hänellä oli matematiikka ja liikunta. Luokanopettajan tehtävissä hän on työskennellyt yli 15 vuotta. Terveystieteiden maisteriksi Poranen-Clark valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013, jonka jälkeen hän on työskennellyt Gerontologian tutkimuskeskuksessa, Jyväskylässä, ensin projektitutkijana ja sitten tohtorikoulutettavana. Tällä hetkellä hän työskentelee GeroCenter-säätiön Päivä Farmilla -hankkeessa projektikoordinaattorina.

Julkaisutiedot: 

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 14, 78 s., Jyväskylä 2018, ISSN: 2489-9003; 14 ISBN: 978-951-39-7536-4 (PDF). Pysyvä linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59671/978-951-39-7536-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y ISBN: 978-951-39-7536-4.

Abstract:  

Relationship between cognitive performance and mobility over the life course

We studied cross-sectional, longitudinal and temporal associations between executive function and life-space mobility in old age. We assessed the association between intellectual ability in early adulthood and physical functioning in old age, and the association between early life motor development and cognitive performance in early old age.

The participants of the first dataset were 157 persons aged 76-91 y who were followed up for two years as part of the Life-Space Mobility in Old Age study, and who took part in measurements on executive function (EF) implemented with the Trail Making Test and Life-Space Assessment. The second dataset comprised persons from the Helsinki Birth Cohort Study. Data on cognitive performance in early adulthood, assessed with The Finnish Defence Forces Basic Intellectual Ability Test at age 17-27 y, was available for 360 men. Data on age at first walking, used as a marker of early life motor development, and extracted from child welfare clinic records at age 6-24 months was available for 398 persons. Later life physical functioning was assessed twice at ten y intervals using self-reported Short Form 36 questionnaire, and later life cognitive performance with CogState computerized cognitive test in old age.

People with better EF had higher life-space mobility. This was explained by better lower extremity functioning and absence of transportation difficulties (general linear model). Better EF at baseline predicted higher life-space mobility at the two-year follow-up whereas baseline life-space mobility did not predict EF at follow-up (cross-lagged model). Better intellectual ability in young adulthood predicted better physical functioning at mean age 71.4 (SD 2.2) y through better physical functioning at mean age 60.9 (SD 2.3) y (longitudinal path model). People who had learned to walk at an earlier age performed better in cognitive tests at mean age 64.2 (SD 3.0) y (linear regression model).

Earlier attainment of motor skills and better early life intellectual ability may lead to better cognitive and physical functioning in older ages. Supporting EF may enhance maintenance of higher life-space mobility, an important correlate of good quality of life in old age.