21.08.2018
Väitös

26.10.2018: Teknologiset apuvälineet parantavat muistisairaan arkea oikein käytettynä (Riikonen)

Aika:

26.10.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , L304
Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan oikein käytettynä teknologiset apuvälineet tukevat muistisairaan ihmisen arkea. Yhdistämällä sosiaalinen tuki ja teknologia voidaan vahvistaa muistisairaan ihmisen arvokkuutta ja tukea läheisten jaksamista. Toisaalta teknologialla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia, jos se häiritsee tai leimaa käyttäjäänsä.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä kokemuksia teknologian käyttöönotosta ja vaikutuksista heidän arkeensa. Erityisenä tarkastelun kohteena olivat teknologiaan liittyvät tarpeet, koetut hyödyt ja haitat sekä eettiset haasteet.

- Sosiaaliset tarpeet sekä autonomian säilyttämiseen ja liikkumiseen liittyvät tarpeet korostuvat muistisairaiden ihmisten arjessa. Teknologia voi auttaa, kunhan huomioidaan koko muistisairasta ihmistä ympäröivä sosiaalinen verkosto, huolellinen ja toistuva ohjaus, teknologian käytön oikea-aikaisuus ja muistisairaan henkilön motivointi laitteen käyttöön, kiteyttää tohtorikoulutettava Merja Riikonen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksessa ilmeni, että teknologiaa hyödyntävä ympäristö rajoittaa muistisairaan autonomiaa vähemmän kuin ympäristö, jossa sitä ei käytetä. Rajoittaminen ja lukitut ovet voidaan korvata erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla.

- Teknologialla, kuten esimerkiksi seurantarannekkeella on kuitenkin myös negatiivisia vaikutuksia, jos siinä on muistisairaan ihmisen arkea häiritseviä elementtejä, se aiheuttaa kiistaa läheisen ja sairastuneen välillä tai jos se leimaa käyttäjäänsä, Riikonen lisää.

Teknologian käyttöä tulee harkita yksilökohtaisesti

Oikein käytettynä teknologia tukee muistisairaan ihmisen arkea, säilyttää muistisairaan arvokkuuden kokemusta, parantaa läheisen jaksamista eikä häiritse muistisairaan ihmisen arkea.

- Teknologian käytön eettisyyden tai epäeettisyyden kussakin tilanteessa määrittelee muistisairaan ihmisen tarve, motivaatio, kokemus laitteesta, aikaisemman elämän kokemukset saman tyyppisistä tilanteista, persoona ja myös sairauden vaihe, Riikonen luettelee.

- Tilanne tulisi harkita jokaisen muistisairaan ihmisen kohdalla yksilöllisesti.

Jos kotona asuvilta muistisairailta ihmisiltä puuttuu sosiaalinen verkosto, he eristäytyvät ja syrjäytyvät. Lisäksi yksinäisyys altistaa myös kodin vangiksi jäämiselle.

- Tällä hetkellä yhteiskunnassamme on iso ryhmä muistisairaita ihmisiä, joiden liikkumista rajoitetaan toistuvasti. Teknologisilla ratkaisuilla voidaan turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta lisätä, koska se mahdollistaa itsenäisen liikkumisen turvallisesti, Riikonen sanoo.  

Tutkimuksessa käytettiin etnografista näkökulmaa haastattelemalla ja havainnoimalla muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään teknologisten apuvälineiden käyttötilanteissa. Ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2004–2007 ja kohderyhmänä olivat 25 muistisairautta sairastavaa kotona yksin tai omaishoitajansa kanssa asuvaa henkilöä sekä heidän 25 läheistään. Koteihin vietiin yhteensä 29 erilaista laitetta. Toinen keruuvaihe toteutettiin vuosina 2012–2014, jolloin 20 muistisairasta ihmistä ja 20 heidän läheistään osallistui tutkimukseen. Yhteensä tutkimukseen osallistui 90 henkilöä. Toisessa aineiston keruuvaiheessa teknologinen väline oli GPS-kello. Tutkimus toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla.

FM Merja Riikosen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Muistisairaan ihmisen kokemukset teknologiasta osana arkea - turvaa vai tunkeilevuutta?” tarkastustilaisuus 26.10.2018 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston salissa L304. Vastaväittäjänä dosentti Päivi Topo (Ikäinstituutti, Helsinki) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Merja Riikonen valmistui Ilmajoen lukiosta 1986. Filosofian maisteriksi kotimaisesta kirjallisuudesta ja folkloristiikasta Helsingin yliopistosta hän valmistui 1995. Vuodesta 1998 alkaen Riikonen on työskennellyt erilaisissa, pääasiassa teknologiaan ja muistisairauteen liittyvissä tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Gerontologian jatko-opinnot hän aloitti 2005. Tällä hetkellä hän työskentelee FinFami Etelän-Pohjanmaa ry:n vt. toiminnanjohtajana ja ikääntyneiden omaistyöntekijänä.

Julkaisutiedot:

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 24, 87 s., Jyväskylä 2018, ISSN: 2489-9003, ISBN: 978-951-39-7568-5  (PDF). Pysyvä linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7568-5

Lisätietoja:

Abstract:

The experiences of technology as part of daily life of people with dementia - security or intrusion

This study deals with the adoption of assistive dementia technology for daily livingand the users’ and family members’ experiences of the devices. The framework to thisstudy was Lawton´s ecological model. An ethnographic approach was used wheninterviewing and observing people with dementia using such technology. The firststudy was carried out 2004-2007. The target group involved 25 people with dementialiving in their own homes with a family care-giver or alone, their family members andfive professionals from municipal home care services. A total of 29 different deviceswere introduced in the participants’ homes. The second data collection stage took place2012-2014. It involved 20 people with dementia. The participants used a GPS watchtracker. Based on the experiences of people with dementia and their family members,the study explored how technology can be used to meet the people’s needs andsupport their daily living at home in an ethical manner and how technology should bebrought into use effectively. Data were analyzed using content analysis.When exploring the everyday challenges and needs as regards technology,family members worried about physical insecurity, while people with dementiadiscussed insecurity from psychological and social perspectives. Their objective was toremember better, and to use the devices for this purpose. Social needs, retention ofautonomy and mobility needs were among the most important daily living needs bypeople with dementia. Their challenges were loneliness, problems related to thedeterioration of memory and ability to function, as well as restricted mobility.Technology could be useful in overcoming these challenges, provided that attention ispaid to the social network, continual guidance, the right timing of introducingtechnology and motivation. Ethical use of technology can be enhanced by holisticsensitivity to the user’s own experiences. A technology-using environment is lessrestrictive to the autonomy of people with dementia, compared to an environmentwithout technology. Technology can, however, also have negative effects if it containselements that disturb daily living or stigmatize the user.

Keywords: people with dementia, experience, technology, tracking technology, ethicality, mobility