29.08.2018
Tutkimusuutiset
Yliopiston uutiset

PISA pintaa syvemmältä -teos valottaa PISA-tulosten taustoja

PISA-tutkimuksen julkistaminen nostaa joka kerta vilkkaan keskustelun oppimistuloksista, koulutuspolitiikasta ja niiden suunnasta. Uutuusteos antaa lisätietoa tulosten taustalla olevista tekijöistä. Tämä teos on ensimmäinen suomenkielinen vertaisarvioitu ja tieteellisen kustantajan julkaisema PISA-raportti.

Mikä PISA-tutkimus on? Miten se toteutetaan? Onko syytä huolestua laskeneista PISA-tuloksista? Mitä PISA oikein mittaa ja mistä tulokset kertovat?

Kansainvälinen PISA-tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kolmen vuoden välein toteuttama. Tutkimuksessa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten osaamista kolmella sisältöalueella eli lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vuonna 2015 pääalueena oli luonnontiede. Vaihtuvana aihealueena oli yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.

PISA-tutkimuksen tarkoituksena ei ole suoranaisesti arvioida perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteutumista, vaan tutkimuksen kohteena on, kuinka nuoret hallitsevat niitä keskeisiä taitoja, joiden avulla heidän pitäisi pärjätä tulevaisuuden yhteiskunnassa, jossa lukutaidon ja erilaisten tekstien sekä numeroiden ymmärtäminen on tärkeää. Myös luonnontieteen perusteiden ymmärtäminen on tärkeää.

PISA-tutkimuksessa on nyt saatu kaksi yhdeksän vuoden jaksoa valmiiksi. Kaikista pääalueista on mittaukset yhdeksän vuoden välein, joten nyt trendien vertailulle on kunnon pohja.

Koska PISA-tutkimus on kansainvälinen, se johtaa väistämättä vertailuun eri maiden ja alueiden välillä. Ensisijaisesti tutkimuksen tuottama laaja, edustavasti ja luotettavasti kerätty aineisto ja testatut mittarit antavat tietoa opetuksen tutkimukseen ja koulutuspolitiikan kehittämiseen ja arviointiin.

Julkisuudessa ja päättäjien parissa usein suurimman huomion PISA:n yhteydessä ovat saaneet kansallisten tulosten perusteella laaditut rankinglistat. Ne eivät kuitenkaan ole se päämäärä, johon pyritään. Mikään PISA:n metodinen valinta ei tähtää maiden paremmuusjärjestyksen määrittämiseen. Rankinglistat ovat kansainvälisten tulosten yksi sivutuote.

Teos on suomalaisen yleissivistävän koulutuksen kehittämisen kannalta kiinnostava. Kirja koostuu 13 itsenäisestä vertaisarvioidusta artikkelista ja erillisestä PISA-tutkimuksen menetelmiä kuvaavasta luvusta, joka esittelee PISA-tutkimuksen toteutuksen aina aineistonkeruusta analyysimenetelmiin. Menetelmäartikkeli on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys aiheesta, ja sen tarkoituksena on avata julkisuudessa esiintyneitä väärinkäsityksiä PISA-tutkimuksen mahdollisuuksista ja rajoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut teoksen julkaisemista.

Juhani Rautopuro & Kalle Juuti (toim.). PISA pintaa syvemmältä – PISA 2015 Suomen pääraportti. 2018. Kasvatusalan tutkimuksia 77. Suomen kasvatustieteellinen seura.

Teoksen tilaus: https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/fera

Mediakappaleita voi tiedustella julkaisusarjan toimittaja Timo Hautalalta, timo.hautala@jyu.fi, puh. +358 40 805 4487

Haastattelupyynnöt: Apulaisprofessori Juhani Rautopuro, Koulutuksen tutkimuslaitos, juhani.rautopuro@jyu.fi, puh. +358 40 805 4936