04.10.2018
Väitös

12.11.2018 Poliittiset uudistukset edellyttävät nykyistä notkeampaa EU:n parlamenttia (Freitas)

Aika:

12.11.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , S212
Tiedote: Väitös 12.11.2018 Poliittiset uudistukset edellyttävät nykyistä notkeampaa EU:n parlamenttia (Freitas)
Vaikuttaako meidän eurovaaleissa antamamme ääni EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan? Euroopan parlamentti pystyy muuttamaan lakeja mikrotasolla, mutta välttelee makrotason lainsäädäntöä.

Luís Sargento Freitas analysoi väitöskirjatutkimuksessaan EU:n kolmen tärkeimmän lainsäädäntöelimen eli Euroopan komission, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin välistä yhteispäätösmenettelyä.

– Arvioin menettelyn vaikutuksia lainsäädäntöön, yhteispäätösmenettelyn kehittymistä vuosien varrella sekä sitä, miten Euroopan parlamentin jäsenet ovat käsitelleet näitä kysymyksiä täysistunnoissa. Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan, Freitas selventää.

Freitas valitsi tarkemman tutkimuksen kohteeksi yleisen maatalouspolitiikan, koska se on EU:n talousarviossa kallein ja yksi Euroopan integraation historian vanhimmista yhteisen politiikan aloista. 50 vuoden ajan siitä päättivät yksinomaan Euroopan unionin neuvosto sekä Euroopan komissio.

– Vasta vuodesta 2009 alkaen Euroopan parlamentti tuli yhteispäätösmenettelyn osapuoleksi. Vuoteen 1991 asti parlamentti oli EU:ssa neuvoa-antava toimielin, jolla oli niukat valtaoikeudet. Yhteispäätösmenettely muutti ratkaisevasti EU:n lainsäädännön luonnetta erityisesti Lissabonin sopimuksen solmimisen myötä, jolloin sitä alettiin soveltaa 84 EU:n politiikan alaan, Freitas taustoittaa.

Euroopan parlamentilla on nyt yhtäläiset toimivaltuudet kuin kahdella muulla lainsäädäntöelimellä. Aihepiiriin liittyvä tutkimus ei ole toistaiseksi kuitenkaan tarjonnut riittävää näyttöä yhteispäätösmenettelyn ja Lissabonin sopimuksen myötä vahvistuneen Euroopan parlamentin roolin vaikutuksista.

Freitasin tutkimus pyrkiikin vastaamaan tähän kysymykseen vertailevalla analyysilla, joka on tehty Lissabonin sopimuksen jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta.

– Tutkin erityisesti Euroopan parlamentin seitsemännellä vaalikaudella eli vuosina 2009–2014 toimineiden parlamentin jäsenten ja puhemiesten täysistunnoissa pitämiä puheenvuoroja. Kun tämä politiikan taso otetaan paremmin huomioon, voidaan myös paremmin arvioida, mitä yhteispäätösmenettely itse asiassa muutti yhteisessä maatalouspolitiikassa ja EU:ssa yleisesti, Freitas kertoo.

Kaiken kaikkiaan Lissabonin sopimus oli huomattava kehitysaskel Euroopan integraation ja EU:n parlamentarisoinnin kannalta viime kaudella. Se toi Euroopan parlamentille 46 uutta politiikan alaa yhteispäätösmenettelyn alaisiksi. Nyt niitä on yhteensä 85.

– On myös selvää, että toiset lainsäädäntöelimet ovat yrittäneet sivuuttaa Euroopan parlamentin aseman, ja myös euroalueen taloudellinen kriisi heikensi sitä. Tässä tutkimuksessa analysoimani Euroopan parlamentin jäsenten ja puhemiesten puheenvuorot osoittavat selvästi, että nämä tapahtumat ja huolenaiheet ovat todellisia, Freitas sanoo.

Onko Suomen antamalla äänellä sitten vaikutusta EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan?

– EU-vaaleissa annettu äänemme on nyt aiempaa vahvempi. Tämä johtuu siitä, että Euroopan parlamentti, joka valitaan kansallisten edustusjärjestelmien avulla, on saanut päätösvaltaa 40 uudella poliittisella alueella vuoden 2009 Lissabonin sopimuksesta lähtien, Freitas sanoo.

Euroopan parlamentin toiminta kuitenkin Freitasin mukaan pohjaa yhä vahvaan konsensukseen. Parlamentti kykenee lainsäädännön muutoksiin mikrotasolla, mutta osittain välttelee makrotason lainsäädäntöä, jossa se ei ole kovin tehokas. Sama toimintatapa toistui yhteisessä maatalouspolitiikassa ja sen uudistuksessa 2013.

– Euroopan parlamentin täytyisi olla huomattavasti uudistumiskykyisempi, jos se aikoo saada aikaan merkittävä muutoksia poliittisiin linjauksiin ja Euroopan unioniin yleisemmin, Freitas huomauttaa.

Filosofian maisteri Luís Sargento Freitasin valtio-opin väitöskirjan "The new European Parliament: The Common Agricultural Policy under codecision after the Lisbon Treaty" tarkastustilaisuus pidetään 12.11.2018 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä tutkimusprofessori Hilkka Vihinen (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena professori emeritus Kari Palonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.


Lisätiedot:

Luís Sargento Freitas
luisnsaf@gmail.com
00351916882072

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
0408053575

Henkilötiedot:

Luís Sargento Freitas valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2012, jonka jälkeen hän työskenteli Euroopan komissiossa. Vuonna 2014 hän aloitti väitöstutkimuksensa Jyväskylän yliopistossa. Väitöstutkimuksensa teon aikana Freitas vietti 22 kuukautta Etelä-Afrikassa. Hän on kehittänyt projekteja Portugalissa, Suomessa, Etelä-Afrikassa ja Uruguayssa ja julkaisee aktiivisesti uusia tutkimustuloksia.

Julkaisutiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 23, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7566-1 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7566-1.