05.10.2018
Väitös

17.11.2018: Pelien goottilaisuus tekee pelaajan epäluuloiseksi (Piittinen)

Aika:

17.11.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Mattilanniemi , Agora Auditorio 3
Tiedote: 17.11.2018: Pelien goottilaisuus tekee pelaajan epäluuloiseksi (Piittinen)
Pelottaa. Ahdistaa. Epäilyttää. Goottilaisen tarinankerronnan aiheuttamat epämiellyttävät tunteet hiipivät usein pelaajan niskaan videopeleissä. Näihin tunteisiin törmää nykyään yhä useammin myös televisiosarjoissa. Mikä meitä oikein viehättää tällaisessa kerronnassa?

Sari Piittinen tarkastelee väitöstutkimuksessaan gotiikkaa kerronnan muotona. Goottilainen kerronta tuottaa tyypillisesti tiettyjä tunnetiloja, kuten kauhua ja ahtaanpaikankammoa, tai kasvavaa epäilystä siitä, ettei kaikki ole hyvin. Se myös heijastelee kulttuurisia huolen- ja pelonaiheita.

Goottilaisen kerronnan perinteitä kierrätetään ja uudelleenrakennetaan videopelien tarinankerronnassa, joissa goottilaiset vaikutteet ovat olleet jo pitkään tärkeitä.

– Nykyään ahdistavat ja synkät teemat ovat videopelien lisäksi suosittuja myös televisiosarjoissa. Siksi on ajankohtaista ja kiinnostavaa pohtia, mikä goottilaisessa kerronnassa meihin vetoaa, Piittinen sanoo.

Piittinen analysoi tutkimuksessaan Fallout 3 -toimintaroolipeliä, missä hyödynnetään runsaasti gotiikan aineksia. Pelin lisäksi hän tarkasteli pelaajien YouTubeen lataamia Fallout 3 -pelivideoita. Näissä pelaajien kuvaamissa videoissa he kertovat pelin tapahtumista samalla, kun he pelaavat.

– Kerronnan goottilaiset ainekset vaikuttavat siihen, miten pelaaja tulkitsee pelimaailmaa. Esimerkiksi jos pelaajalle jatkuvasti valehdellaan ja hän tulee jatkuvasti petetyksi, niin hän alkaa epäillä vastaantulevia pelihahmoja ja heidän tarkoitusperiään, Piittinen kertoo.

Syrjityt hahmot saavat pelaajan puolelleen

Peleissä ihmisyhteisöt saattavat epäoikeudenmukaisesti toiseuttaa ja sulkea ulos ulkonäöllisesti hirviömäisiä, mutta psykologisesti ihmismäisiä hahmoja. Tällaisissa tilanteissa pelaajat näkevät syrjityt hahmot altavastaajina ja pyrkivät auttamaan heitä.

– Pelaaja ei voi luottaa pelihahmojen ja -yhteisöjen esityksiin siitä, mikä on oikein tai väärin. Siksi tilanteiden arviointi jää hänen omalle vastuulleen, kuten päätös siitä, kenen puolelle hän asettuu ja miten hän toimii, Piittinen toteaa.

Goottilaisuus peleissä merkitsee siis sitä, että ne synnyttävät epävarmuutta ja epäluottamusta tai jopa vainoharhaista tapaa lukea peliä. Tällöin pelaaja arvioi aktiivisesti ja itsenäisesti pelin viestimää moraalia.

– Tutkimukseni osoittaa, miten peleissä hyödynnettävä gotiikka auttaa kohtaamaan vaikeita yhteiskunnallisia asioita, kuten toiseuttamista tai väkivaltaa, turvallisen etäisyyden päästä. Tämä tapahtuu hyödyntämällä vaihtoehtoista aikajanaa ja hirvittäviä aineksia, Piittinen sanoo.

Piittisen tutkimustuloksia voi hyödyntää pelisuunnittelussa. Ne auttavat myös ymmärtämään pelejä osana ympäröivää kulttuurista viitekehystä sekä gotiikan merkittävää roolia nyky-yhteiskunnan tarinankerronnassa.

Filosofian maisteri Sari Piittisen englannin kielen väitöskirjan "Reconstructing the Gothic in Games and Gaming: Gothic monsters and ideology in the story world and player experiences of Fallout 3" tarkastustilaisuus pidetään 17.11.2018 klo 12–15 Agoran Auditorio 3:ssa. Vastaväittäjänä lehtori FT Jaroslav Švelch (Univerzita Karlova, Universitetet i Bergen) ja kustoksena professori Sirpa Leppänen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Lisätiedot:

Sari Piittinen
sari.j.piittinen@jyu.fi
0408054695

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3575

Henkilötiedot

Sari Piittinen kirjoitti ylioppilaaksi Riihimäen lukiosta vuonna 2004, ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2011 Oulun yliopistosta pääaineena englantilainen filologia. Piittinen aloitti jatko-opintonsa vuonna 2014 ja on tällä hetkellä töissä tohtorikoulutettavana kieli- ja viestintätieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa.

Julkaisutiedot

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 37, 121 s., Jyväskylä 2018, ISSN: 2489-9003, ISBN 978-951-39-7607-1 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7607-1