04.10.2018
Väitös

19.10.2018 Sosiaalisen median yhteisöt toimivat vaikuttamisen agentteina (Sormanen)

Aika:

19.10.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , L302
Tiedote: 19.10.2018: Sosiaalisen median yhteisöt toimivat vaikuttamisen agentteina (Sormanen)
Sosiaalisen median ryhmillä ja yhteisöillä on enimmäkseen viihteellisiä, yleishyödyllisiä tai kaupallisia tarkoituksia. Näiden rinnalla toimii kuitenkin myös yhteisöjä, joilla on yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävä tavoite. Ne pyrkivät päämääräänsä vaikuttamalla ihmisten mielikuviin ja tarjoamalla konkreettisia ratkaisumalleja. Jos sisäinen tiedonjako toimii ja ryhmä kasvaa riittävän isoksi, ne voivat onnistua haastamaan organisaatioita.

Niina Sormanen tutki väitöskirjassaan, minkä tyyppisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkiviä sosiaalisen median verkkoyhteisöpalveluiden yhteisöjä Suomessa on ja miten yhteisöt muodostavat valtaa, erityisesti suhteessa uutismediaan, yrityksiin ja valtionhallintoon.

Sosiaalisen median ryhmillä ja yhteisöillä on enimmäkseen viihteellisiä, yleishyödyllisiä tai kaupallisia tarkoituksia. Vaikka yhteisöillä olisi vakavampi, yhteiskunnalliseen muutokseen pyrkivä tavoite, pelkillä tykkäys-klikkauksilla harvoin saadaan suurta muutosta aikaiseksi.

– Facebookista löytyi vain noin yksi prosentti yksilöiden perustamia yhteisöjä, jotka pyrkivät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lisäksi vain noin 15 % näistä onnistui pyrkimyksissään. Tavoitteissaan menestyneet yhteisöt ovat pystyneet kuitenkin vaikuttamaan organisaatioiden ja instituutioiden toimintaan tai hoitamaan niille kuuluvia tehtäviä, Sormanen kertoo.

Sormasen mukaan osa yhteisöistä toimii vaikuttamisen itsenäisinä ydin-agentteina, jotka mm. keräävät rahaa lastensairaaloille tai painostavat yrityksiä boikoteilla. Toiset yhteisöt toimivat muutoksen tehokkaina toimintatiloina: ne mm. valmistelevat lakialoitteita tai toimivat ideologisten liikkeiden verkkoalajaostoina.

– Lisäksi osa yhteisöistä pyrkii keräämään ihmisiä yhteen, jakamaan tietoa ja vaikuttamaan kollektiiviseen mielikuvien muodostumiseen. Toiset pyrkivät lisäksi luomaan konkreettisempia aktiviteetteja ja vaihtoehtoja yhteiskunnallisen muutoksen toteuttamiseksi, Sormanen sanoo.

Jo pelkällä jäsenten ja/tai tykkääjien määrällä, aktiivisella sisäisellä viestinnällä ja hyvällä organisoitumisella voi muodostaa niin vahvoja informaatio- ja mielikuvakollektiiveja, että esimerkiksi yritysten voi olla pakko ottaa yhteisöt huomioon merkittävinä kuluttajaryhminä.

Yhteisöt usein myös tarvitsevat muita edesauttavia ominaisuuksia, jollaisia ovat esimerkiksi yleisön osallistaminen, positiivinen medianäkyvyys ja kulttuuriin sopivat agendat ja toimintamallit.

– Näillä ominaisuuksilla yhteisöt voivat saavuttaa konkreettisemman yhteiskunnallisen vaikuttamisen tason, ja vaikuttaa myös ns. ”kuplansa” ulkopuolella, Sormanen sanoo.

Verkkoyhteisöjen tehtävänä ei ole ottaa perinteisen uutismedian roolia, vaan ne yleensä nostavat keskusteluagendalle asioita, joihin media ja muut yhteiskunnan keskeiset instituutiot eivät ole kiinnittäneet tarpeeksi huomiota tai joita ne eivät ole ratkaisseet.

– Organisaatioiden ja niiden viestintäammattilaisten kannattaisi seurata vahvoja mielikuvakollektiiveja muodostavia yhteisöjä, jotka voivat hyvinkin nopeasti ottaa käyttöön konkreettisempia toimia organisaatioita vastaan. Yhteisöjen kanssa kannattaa pyrkiä yhteistyöhön, mutta myös oppia hyväksymään sosiaalisen median vapaampi yksilöiden ja yhteisöjen viestintä- ja toimintakulttuuri, Sormanen summaa.

Filosofian maisteri Niina Sormasen journalistiikan väitöskirjan "Social network site communities as agents and spaces of pursuing influence in society: Forms, stages and attributes of building communicative power" tarkastustilaisuus pidetään 19.10.2018 klo 12–15 salissa L302. Vastaväittäjänä professori Maria Bakardjieva (University of Calgary) ja kustoksena yliopistotutkija Turo Uskali (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.


Lisätietoja:

Niina Sormanen
niina.sormanen@jyu.fi
0407249225

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3575

Niina Sormanen kirjoitti ylioppilaaksi Jämsän lukiosta vuonna 2003. Filosofian maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineena yhteisöviestintä ja vuonna 2012 pääaineena englannin kieli. Hän on työskennellyt vuodesta 2010 lähtien Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella (ent. viestintätieteiden laitos) projektitutkijana ja -sihteerinä useissa akateemisissa hankkeissa ja tapahtumissa. Väitöskirjatutkimustaan hän on tehnyt päätoimisesti Media-alan tutkimussäätiön (ent. Viestintäalan tutkimussäätiö) rahoituksella vuosina 2013–2016. Väitöskirjansa Sormanen teki osaksi laitoksen monitieteisessä Fifth Estate Research Group (FERG) -tutkimusprojektissa. Tällä hetkellä Sormanen työskentelee Jyväskylän yliopiston journalistiikan projektitutkijana Media-alan tutkimussäätiön rahoittamassa LUOTSIVA (Luotettavuutta ja sitoutuneisuutta vahvistamassa: sanomalehtien Facebook-sivut yleisösuhteen lujittajana) -tutkimushankkeessa, ennen kuin jää äitiysvapaalle marraskuussa 2018.

Julkaisutiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerolla 26, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-7570-8 (PDF). Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7570-8

Abstract:

Before the emergence and high popularity of social media, individuals or even collectives of individual citizens rarely had strong voice in public discourse. Social media, and its social network sites (SNS), have allowed individual people to form communities to create discourse around issues they find meaningful, and even unite their power to fight for a common cause and potentially influence changes in society.

The objectives of the thesis were to investigate what types of ‘societal influence (SI) oriented SNS communities’ the Internet and social media arena consists of and how their potential communicative power is formed, even to the extent that they can challenge news media and business organizations and government institutions. The theoretical framework introduces the necessary multidisciplinary research literature and nature of the thesis and makes a novel characterization of the ‘SI oriented SNS communities’.

The thesis consists of three empirical studies reported in original articles. The data were gathered through multiple, mixed qualitative and quantitative methods, including collecting computational large data sets, semi-structured survey and interviews, observation of Internet and social media contents, and news archive searches. Analysis methods include statistical analysis, content analysis, close reading, case studies and thematic and media content analysis.

The thesis suggests that the SI oriented SNS communities function both as core agents and effective spaces of influencing change in society, and their communicative power is formed in two stages: Stage I consisting of communities gathering people and affecting collective image formation and Stage II consisting of communities creating concrete activities and alternate solutions.

Further, the thesis located nine quality and behavior attributes central to the communicative power formation of the SNS communities, and divided them as essential attributes for Stage I and enabling attributes for Stage II communities. The thesis also suggests that the SNS communities and (traditional) news media have their unique roles as societal agenda setters and makes conclusions about their intertwined and complex power relations.

The thesis finally gives cooperation insights for all the social media actors discussed in the thesis.

Keywords: communicative power, societal influence, social media, social network site, online/virtual community, social movement, news media, agenda setting