24.10.2018
Väitösuutiset

Väitös: 23.11.2018: Ilmastonmuutos voi muuttaa soiden hiilenkiertoa (Mpamah)

Aika:

23.11.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Muu, University of Eastern Finland, Kuopio Campus
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa mikrobimääriin sekä mikrobiyhteisön koostumukseen ja aktiivisuuteen soiden pintakerroksessa. Muutos voi kiihdyttää orgaanisen aineen hajoamista suoraan myös syvemmissä turvekerroksissa muuttamalla mikrobiprosesseja ja vaikuttamalla siten mikrobeille käyttökelpoisen hiilen saatavuuteen.

Suot ovat tärkeitä hiilivarastoja globaalisti. Soiden turpeeseen on sitoutunut kolmannes maa-alueiden hiilestä. Suomessa turpeeseen sitoutunut hiili on tärkeä pitkän aikavälin hiilivarasto, koska soihin sitoutunut hiilimäärä on suurempi kuin kasvillisuuden ja kivennäismaan hiilivarastot yhdessä. Suot ovat myös dynaamisia ekosysteemejä. Muutokset soiden vesitaseessa muuttavat hapellisten ja hapettomien hajotusprosessien suhdetta. Yhdessä vapautuvien ravinteiden ja kohonneen lämpötilan kanssa vesitase voi vaikuttaa hiilen sidonnan ja vapautumisen tasapainoon ja siten ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.

Ilmastonmuutos voi muuttaa turpeen hiilenkiertoprosesseja

On oletettu, että soiden syvempiin kerroksiin varastoitunut turve sietää paremmin ympäristön muutoksia kuin pinta-turve. Tästä syystä useimmat tutkimukset ilmastonmuutoksen vaikutuksista soiden mikrobiyhteisöihin ja hiilenkiertoon ovat keskittyneet soiden pintakerroksiin. Kuitenkin myös muutokset jo varastoituneessa turpeessa voivat olla tärkeitä soiden hiilivarastojen säilymisen kannalta. Promise A. Mpamah Jyväskylän yliopistosta vertasi akvaattisten tieteiden väitöskirjatyössään soiden nuorten kasvipeitteisten pintakerrosten ja syvempien ikääntyneiden kerrosten mikrobibiomassaa ja hiilenkiertoa ojitetuilla ja luonnontilaisilla soilla.

- Tutkimukseni viittaa siihen, että eläviin ja kuolleisiin mikrobeihin varastoitunut hiili muodostaa merkittävän osan turpeen biomassasta, selventää Mpamah.

Ojitettujen ja luonnontilaisten soiden turpeessa elää suhteellisen suuria määriä mikrobeja jopa yli 3000 vuotta vanhoissa turvekerroksissa, vaikkakin mikrobeja on vähemmän syvemmällä ja niiden aktisuus on matalampi kuin suon pinnassa. Tämä selittää kryoturbaatiossa pintaan nousseen turpeen hitaan hajoamisen happitilanteen parantuessa. Suomalaisten ojitettujen ja luonnontilaisten suoparien vertailu osoitti pinnan kuivamisen muuttavan mikrobiyhteisöä ja mikrobimääriä myös syvemmissä turvekerroksissa. Siten ilmastonmuutoksen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ja vedenpinnan tason lasku voi vaikuttaa soiden koko turveprofiilin mikrobiyhteisöihin ja siten soiden hiilivarastoihin muuttamalla nykyiset hiilivarastot hiilen lähteiksi.

- Tämän tähden ilmastonmuutoksen vaikutusta soiden hiilitaseeseen pitää tutkia pinnan ilmiöiden lisäksi koko turveprofiilista ja hiilenkiertomalleissa pitää huomioida myös mikrobibiomassan hiili, kertoo Mpamah.

FM Promise Mpamahin väitöskirjan "Response of microbial biomass and carbon dynamics to changing hydrological conditions in old peat deposits" (Vanhojen turvekerrostumien mikrobeihin sitoutunut hiili muuttuvissa hydrologisissa olosuhteissa) tarkastustilaisuus 23.11.2018 klo 12:00 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Vastaväittäjänä professori Ülo Mander (University of Tartu, Viro) ja kustoksena professori Marja Tiirola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Lisätietoja:

Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-7606-4. Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7606-4

Lisätietoja

Promise Mpamah

Tohtorikoulutettava

Bio- ja ympäristötieteiden laitos

promise.a.mpamah@jyu.fi