04.10.2018
Väitös

24.11.2018: Kokemusasiantuntijat eivät ole asiantuntijoita sattumalta (Meriluoto)

Aika:

24.11.2018 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , S212
Tiedote: 24.11.2018: Kokemusasiantuntijat eivät ole asiantuntijoita sattumalta (Meriluoto)
Kokemusasiantuntijoiden käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti suomalaisissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Mutta kenen päämääriä kokemusasiantuntijahankkeet palvelevat?

Taina Meriluoto selvitti väitöskirjassaan, miksi kokemusasiantuntijat ovat asiantuntijoita. Hän tutki sosiaalialalla vuosina 2005–2015 toimineita kokemusasiantuntijuushankkeita osallistavan hallinnan ilmiöinä.

– Osallistavassa hallinnassa kansalaisten halutaan osallistuvan aktiivisesti politiikkalinjausten valmisteluun ja toimeenpanoon. Näin ajatellaan, että saavutetaan parempia ja perustellumpi päätöksiä, sekä sitoutuneempia ja voimaantuneita kansalaisia, Meriluoto kertoo.

Meriluoto työskenteli 2010-luvun alussa itse sosiaalialan järjestössä ja kehitti työkseen kokemusasiantuntijuutta. Hiljalleen asiantuntijan käsite alkoi tuntua hämmentävältä.

– Miksi meidän täytyi kutsua vaikeuksia kohdanneita ihmisiä asiantuntijoiksi, jotta kuulisimme, mitä heillä on sanottavaa?, Meriluoto kuvaa tutkimuksen taustaa.

Tutkimuksessaan Meriluoto tarkasteli asiantuntijaksi tekemisen prosessia osallistamishankkeissa. Miksi osallistujista muovataan asiantuntijoita ja mitä sillä saadaan aikaan?

– Päädyin tarkastelemaan, miten asiantuntijaksi muovaamista käytetään keinona ohjata osallistujia toimimaan tietyllä tavalla ja rajamaan toisaalta epätoivottu osallistuminen ulos hankkeista. Asiantuntijasta tuli muotti, johon kokemusasiantuntijoiden tuli solahtaa. Sen rajat on taas mahdollista määritellä kunkin hankkeen päämäärien mukaisesti, Meriluoto selventää.

Osallistamishankkeiden sudenkuopat näkyviksi

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet kokemusasiantuntijuushankkeet hahmottavat asiantuntijuuden yllättävän perinteisesti. Asiantuntijuus ymmärretään kykynä välittää neutraalia ja objektiivista tietoa päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen.

Tämä luo kokemusasiantuntijoille ajoittain hyvin vaikean vaatimuksen: heidän pitäisi tuottaa yleistettävissä olevaa tietoa, mutta pysyä samalla rehellisenä aidoille kokemuksille.

– Kokemusasiantuntijoista kehittyy hankkeissa hyvin taitavia ympäristönsä tulkkeja. He osaavat valita sellaisen puheen ja olemisen tavan, joka kussakin ympäristössä tiedoksi tunnistetaan, Meriluoto toteaa.

Tämä on usein vaikea tehtävä, sillä nykyisen osallistamisinnon keskellä osallistumisen tavoitteiden hahmottelu jää hankkeissa usein puolitiehen. Osallistumista ryhdytään kehittämään, koska se on ajan henki ja rahoittaja niin vaatii.

Osallistumisella voidaan niin ikään tavoitella samanaikaisesti hyvin erilaisia ja keskenään ristiriitaisia asioita. Kaikki tämä on Meriluodon mukaan ongelmallista demokratian näkökulmasta.

– Kokemusasiantuntijuushankkeissa tulee selvästi näkyviin moni osallistamistoimille tyypillinen sudenkuoppa. Ne ovat lähes aina julkishallinnon ja järjestöjen alullepanemia ja ohjaamia projekteja ja palvelevat näin ensisijaisesti niiden pyrkimyksiä. Sen sijaan, että kokemusasiantuntijat itse pääsisivät määrittelemään, millaista on relevantti tieto tai hyödyllinen osallistuminen, he joutuvat usein mukautumaan olemassa olevaan asiantuntijan rooliin, Meriluoto kuvaa.

Meriluoto haluaa tutkimuksellaan ensisijaisesti rohkaista osallistumisen suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä olemaan valmiita haastamaan omia ennakko-oletuksiaan. Kokemusasiantuntijoiden tieto saattaa olla totutusta poikkeavaa ja kriittistäkin, ja juuri siksi sitä on tarpeen kuunnella.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Taina Meriluodon valtio-opin väitöskirjan "Making experts-by-experience – Governmental ethnography of participatory initiatives in Finnish social welfare organisations" tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 24.11.2018 klo 12–15 Seminaarinmäellä salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Helen Sullivan (Australian National University) ja kustoksena yliopistonlehtori Pertti Lappalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.


Lisätiedot:

Taina Meriluoto
taina.meriluoto@jyu.fi
044 523 9839

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 508 3575

Taina Meriluoto kirjoitti ylioppilaaksi Kallaveden lukiosta Kuopiossa vuonna 2003. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2009 pääaineena valtio-oppi. Valmistumisensa jälkeen Meriluoto työskenteli sosiaalialan järjestöissä. Vuosina 2015–2018 hän toimi tohtorikoulutettavana professori, emerita Marja Keräsen tutkimushankkeessa ”Superdemokratia – Osallistuvan käänteen kriittinen arviointi”. Tällä hetkellä Meriluoto työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa.

Julkaisutiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 38, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003; 38 ISBN 978-951-39-7603-3 (PDF) Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7603-3