24.10.2018
Tutkimusuutiset

Jatko-opintomahdollisuus taannut ammatillisen koulutuksen suosion Suomessa

Juuri valmistuneessa Nordforskin rahoittamassa Nord-VET –hankkeessa selvitettiin pohjoismaisten ammatillisen koulutuksen mallien eroja. Tutkimuksen kohteena olivat mallien väliset erot niistä työelämään ja jatko-opintoihin siirtymisessä.

Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut Suomessa 1990-luvulta lähtien. Vertailututkimuksen tulokset osoittavat keskeisen syyn suosion kasvulle löytyvän jatko-opintomahdollisuuksien kehittämisestä. Suomessa ammatillista koulutusta kehitettiin jatko-opintokelpoisuuden antavaksi samalla kun ammattikorkeakoulujärjestelmän perustaminen lisäsi mahdollisuuksia hakeutua jatko-opintoihin myös ammatillisella koulutustaustalla.

– Esimerkiksi Tanskassa jatko-opintomahdollisuuksien puute on johtanut ammatillisen väylän suosion supistumiseen ja siellä etsitään keinoja ja malleja tämän ongelman paikkaamiseen, toteaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen emeritaprofessori Marja-Leena Stenström.

Pohjoismaisessa yhteishankkeessa tutkittiin ammatillisen koulutuksen mallien muotoutumista 1850-luvulta lähtien. Vertailu toi esille pohjoismaisen koulutusjärjestelmän kehittämisen trendit: peruskoulujärjestelmien luomisen, ammatillisen koulutuksen järjestelmän liittämisen osaksi koulutusjärjestelmää 1970-1980 –lukujen vaihteessa sekä korkeakoulutuksen laajentamisen.

– Nämä kehittämisen trendit ovat liittyneet ammatillisen koulutuksen järjestelmien muotoutumisen kolmeen kehitykselliseen päälinjaan, joita olivat traditionaalisen oppisopimuskoulutuksen rapautuminen, ammatillisen koulutuksen systematisoituminen sekä koulutuksellisten umpiperien purku elinikäisen oppimisen tavoitteita vastaavaksi, kertoo tutkijatohtori Maarit Virolainen Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.

Pohjoismainen historiallinen vertailu toi selkeästi esille myös laajan yhteiskunnallisen keskustelun, kuten erilaisten poliittisten toimijoiden, kuten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisen vuoropuhelun merkityksen koulutuksen kehittämiselle.

– Tämän vuoropuhelu on keskeistä myös tulevaisuudessa, kun nuorten uuden oppimisen ja jatko-opintovalmiuksien merkitys korostuu, painottaa Virolainen. Työelämän jatkuvan muutoksen ja työssäoppimisen osuuden korostumisen takia tarvitaan erityisesti vertailevaa tutkimusta ammatillisen koulutuksen alueellisen ja valtakunnallisen työelämäyhteistyön malleista ja niiden toimivuudesta.

 

Lisätietoja tutkimuksesta:

tutkijatohtori Maarit Virolainen p. 040 8054286, maarit.ha.virolainen@jyu.fi, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

emeritaprofessori Marja-Leena Stenström p. 050 349 5704, marja-leena.stenstrom@jyu.fi, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Kansainvälisen vertailututkimuksen päätulokset on julkaistu Routledgen kustantamana kahdessa kirjassa:

  1. Michelsen & M-L. Stenström. (Eds.)(2018). Vocational Education in the Nordic Countries - The Historical Evolution. Routledge.
  2. H. Jørgensen, O. J. Olsen & D. P. Thunqvist (Eds.) (2018). Vocational Education in the Nordic Countries - Learning from Diversity. Routledge.

 

Kirjat ovat luettavissa verkossa 27.10. saakka osoitteissa:

Vocational Education in the Nordic Countries - The Historical Evolution: https://rdcu.be/4fqj

Vocational Education in the Nordic Countries - Learning from Diversity: https://rdcu.be/4fqk