18.10.2018
Yliopiston uutiset

Musiikkiterapian tutkimus voi auttaa miljoonia

Yli 300 miljoonaa ihmistä kohtaa masennuksen jossain vaiheessa elämäänsä. Se on ensisijainen syy terveysongelmiin ja työkyvyttömyyteen. Tutkimusten mukaan terapeutin ja asiakkaan välinen vuorovaikutus vaikuttaa merkittävästi terapian lopputulokseen. Jos ymmärrämme tätä vuorovaikutusta, myös terveydenhuollon toimijat voivat tunnistaa masennuksen nykyistä paremmin ja hoitaa sitä tehokkaammin.

Martin Hartmann selvittää kunnianhimoisessa poikkitieteellisessä tutkimushankkeessaan, kuinka musiikkiterapiaan liittyviä vuorovaikutuksen muotoja voitaisiin mitata ja ylipäätään saattaa mitattavaan muotoon. Tätä varten Hartmann kerää ja analysoi dataa musiikkiterapeutin ja masennusdiagnoosin saaneen asiakkaan välisistä istunnoista.

– Musiikkiterapia tarkoittaa musiikin käyttöä osallistavana keinona asiakkaan terapeuttisten tarpeiden palvelemiseksi. Se stimuloi sanatonta ilmaisua ja kehollista toimintaa, ja mahdollistaa monimuotoisen vuorovaikutuksen, Hartmann kertoo.

Tyypillisesti verbaalinen kommunikaatio on ollut keskiössä psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa. Parakieltä ja sanatonta viestintää on tutkittu vähemmän siitäkin huolimatta, että tunteita voi olla toisinaan hankala ilmaista vain sanallisesti.

– Tutkimukseni tähtää pidemmälle kuin tämän hetkinen johtava psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen tutkimus. Toivon saavuttavani tavoitteeni selvittämällä terapeuttisen vuorovaikutuksen monimuotoisen luonteen ja käyttämällä innovatiivisia laskennallisia mallinnuksia, Hartmann sanoo.

Hartmannin tutkimuksella onkin selvää tieteellistä vaikutusta. Hän arvioi kvantitatiivisten tekniikoiden pätevyyden masennuksen diagnosoinnissa. Tutkimuksessa on mahdollisuuksia tieteellisiin läpimurtoihin, koska se selvittää järjestelmällisesti, kuinka musiikki, puhe ja liike toimivat yhdessä. Tämä on aivan uusi lähestymistapa psykoterapeuttisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa.

Tavoitteena työkalu, joka ennustaa hoidon lopputuloksen

Hartmannin tutkimus voi auttaa myös muiden sairauksien määrittämisessä. Vuorovaikutus voi olla merkittävässä roolissa, kun selvitetään esimerkiksi ahdistuneisuushäiriön, sosiaalisten pelkojen, halvauksen, Parkinsonin taudin tai autismin vakavuutta. Se voi myös johtaa edistymiseen siinä, että maailman yleisin työkyvyttömyyden syy – masennus – pystyttäisiin havaitsemaan tehokkaasti.

 Martin Hartmann.jpg

– Lisäksi tutkimuksellani on potentiaalista hyödyntämisarvoa myös lyhyellä aikavälillä, koska kehitän innovatiivisia metodeja kahdenkeskisen vuorovaikutuksen analysoimiseksi ja synkronoimiseksi, Hartmann sanoo.

Eikä tässä vielä kaikki. Hartmann aikoo lisäksi julkistaa laskentatyökalun, jonka avulla voi tuottaa arvioita asiakkaiden ja terapeuttien vuorovaikutuksesta musiikin, puheen ja liikkeen osalta. Se tarjoaa myös ennusteita asiakkaan diagnoosista ja tuloksista.

Tämä voi kuulostaa melko surrealistiselta, mutta se nojaa tieteelliseen perustaan.

– Tietynlaiset vuorovaikutuksen tavat voivat ennustaa asiakkaan hoidon lopputulosta. Tämä tärkeä psykoterapeuttinen kysymys vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia, Hartmann huomauttaa.

Hartmannin Vuorovaikutus depressiopotilaiden vuorovaikutuksessa -hanke toteutetaan yhteistyössä informaatioteknologian tiedekunnan sekä musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen kanssa. Syyskuussa 2018 alkanutta hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimus on osa professori Jaakko Erkkilän johtamaa No Pain No Game -hanketta, johon linkittyy myös Suvi Saarikallion hanke Yksilöidyt musiikinkuuntelustrategiat nuorten tunne-elämän tukena.

NPNG-hankkeeseen ja muuhun musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella tehtävään tutkimukseen pääset tutustumaan 26.–27.10.2018 järjestettävillä Yliopistopäivillä.