02.10.2018
Tutkimusuutiset

Perhekeskeinen dialoginen hoito parantaa psykoosin hoitotulosta

Pitkässä 19 vuoden seurantatutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa psykoosin vuoksi hoitoon Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ohjautuneiden selviytymistä, ja verrattiin tuloksia muualla Suomessa hoitoon ohjautuneiden vastaaviin tuloksiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös psykoosilääkityksen merkitystä psykoosin hoidossa. Tuloksista selviää käytössä olevan perhe- ja verkostokeskeisen hoitomallin parantavan psykoosin hoitotulosta merkittävästi.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Oulun yliopiston psykiatrian laitoksen yhteistyössä toteuttama seurantatutkimus keskittyy Avoimen Dialogin hoitomallin tuloksiin. Tutkimuksen kohteena olevassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on toteutettu psykoosipotilaiden yksilökohtaisiin tarpeisiin vastaavaa perhekeskeistä hoitomallia. Hoitomallissa apu tarjotaan kriisissä välittömästi ja perhe kutsutaan aina mukaan hoidon aktiiviseksi osallistujaksi. Mallissa sovelletaan erilaisia hoitomenetelmiä potilaan tarpeiden mukaisesti sekä pyritään yhteisen ymmärryksen syntymiseen dialogissa. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireiden poistamiseen, vaan potilaan elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen.

Työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien tarve laski huomattavasti

Seurantatutkimuksessa psykoosilääkkeiden merkitystä hoidolle selvitettiin aloittamalla lääkitys potilailla vasta tarpeen mukaan, eikä automaattisesti hoitojakson alussa. Tutkimuksessa keskeisiä muuttujia olivat potilaiden kuolleisuus, mielenterveyspalveluiden käyttö sekä seuranta-aikana mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet. Tulokset osoittivat Länsi-Pohjassa hoitoon tulleiden käyttävän merkitsevästi vähemmän sairaalahoitoa, mielenterveystoimiston palveluja ja psykoosilääkkeitä. Seuranta-aikana heidän sairauskuolleisuutensa oli vertailuryhmää pienempää. Seurantahetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella oli 33 % potilaista, kun vertailuryhmässä vastaava luku on keskimäärin 61%. Itsemurhien määrässä tai kokonaiskuolleisuudessa ei ollut eroja Länsi-Pohjan ja muun Suomen välillä.

Avoimen dialogin hoitomallia on kehitetty Länsi-Pohjan psykiatrisen hoidon kehittämisprojektissa yhdessä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa 1980-luvun lopusta lähtien. Seurantatutkimuksen aineisto koostui kaikista Suomessa tiettynä ajanjaksona hoitoon ohjautuneista ensipsykoosipotilaista.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Psychiatry Research –lehdessä.

Lisätietoja tutkimuksesta:

psykologi Tomi Bergström, tomi.bergstrom@lpshp.fi, p. 044 300 1483 (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri)

professori (emeritus) Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi, p. 050 44 32361 (Jyväskylän yliopisto)

Lähde: Bergström, T., Seikkula, J., Alakare, B., Mäki, P., Köngäs-Saviaro, P., Taskila, J. J., Tolvanen, T., & Aaltonen, J. (2018). The family-oriented Open Dialogue approach in the treatment of first-episode psychosis: Nineteen-year outcomes. Psychiatry Research, 270, 168–175.  DOI: https://doi.org/10.1016/j.psychres.2018.09.039