08.11.2018
Väitös

15.12.2018: Kuinka suojella uhanalainen jokihelmisimpukka? (Chowdhury)

Aika:

15.12.2018 12:00 — 16:00


Sijainti: Ylistonrinne , Ambiotica, YAA303
Monimutkaiset vuorovaikutussuhteet lohikalaisännän, jokihelmisimpukan ja (muiden) loisten/tautien välillä voivat olla tärkeitä uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelulle. Tällä hetkellä jokihelmisimpukan eli raakun määrät ovat jyrkässä laskussa elinympäristömuutosten, isäntäkalojen häviämisen, jokipohjien liettymisen ja rehevöitymisen takia.

FM Motiur R. Chowdhury Jyväskylän yliopistosta tutki väitöstyössään lohikalaisännän, raakun ja muiden loisten/tautien välisiä monitahoisia vuorovaikutussuhteita laboratorio-olosuhteissa. Yllättävin tulos hänen väitöskirjatyössään oli se, että loisina lohen ja taimenen kiduksilla raakun glokidium-toukat suojaisivat kalaa Flavobacterium columnare –taudinaiheuttaja—vaaralliselta kalanviljelyä haittavalta patogeenilta.

- Vaikka rakkuinfektio antoi taimenelle suojaa bakteeritautia vastaan, se toisaalta alensi taimenen kasvunopeutta ja lisäsi alttiutta Diplostomum-loiskaihin aiheuttajalle, toteaa Chowdhury.

Lisäksi Chowdhury päätteli tulostensa perusteella, että 0-vuotiaat lohen ja taimenen poikaset ovat parhaita isäntiä raakun toukille, koska vanhemmissa ikäryhmissä raakun toukkia vastaan kehittyvä hankittu immuniteetti haittaa toukkien kehittymistä.

Suojelu vaatii monitahoisia toimenpiteitä

Jokihelmisimpukan suojelun kannalta tärkeä elämänkierron vaihe on lohen tai taimenen kiduksilla vietetty, 8-11 kuukautta kestävä jakso, joka antaa eväät pitkälle, jopa yli 200:n vuoden mittaiselle elämälle. Myös raakun poikasten viljely laitoksessa tai raakun toukilla ‘terästettyjen’ taimenen/lohen poikasten istuttaminen raakkujokiin, jokiympäristöjen ja lohikalakantojen tilan parantaminen voivat olla keinoja palauttaa tai pelastaa jokihelmisimpukka sukupuutolta.

Jokihelmisimpukka tuottaa arvokkaita ekosystemipalveluita suodatustoimintansa ansiosta. Jokihelmisimpukka on uhanalainen laji ja esimerkiksi Suomen noin 120:sta raakkupopulaatiosta vain kymmenessä poikastuotanto on kestävällä tasolla.

Motiur Chowdhuryn akvaattisten tieteiden väitöskirja "Relationship between the Endangered Freshwater Pearl Mussel Margaritifera margaritifera, Its Salmonid Host and Co-infectants” tarkistetaan lauantaina 15.12.2018 luentosalissa YAA303 (Ambiotica). Vastaväittäjänä toimii FT Nicoletta Riccardi (CNR Institute of Ecosystem Study, Italia) ja kustoksena on professsori Jouni Taskinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Motiur Chowdhury valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kansainvälisestä maisteriohjelmasta vuonna 2015 ja samana vuonna hän aloitti väitöstutkimuksen. Chowdhury on tehnyt tutkimustyötään Maj ja Tor Nesslingin säätiön apurahan sekä Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tohtoriohjelman rahoituksella.

Lisätietoja

Teos on julkaistu bio- ja ympäristötieteiden laitoksen sarjassa Jyväskylän yliopiston sarjassa raportissa numero 46/2018, ISBN: 978-951-39-7626-2 (pdf), ISBN: 978-951-39-7626-2 (online)