Väitös

18.1.2019 Taloudelliset kysymykset ja saamelaismääritelmä hallitsevat alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvää keskustelua (Sara)

Kenen äänellä alkuperäis- ja heimokansoihin liittyvistä asioista puhutaan? ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ympärillä käytävä keskustelu keskittyy eri toimijoiden näkökulmien esittämiseen taloudellisten kysymysten ja saamelaismääritelmän dominoidessa keskustelua. Näin keskustelu sivuuttaa alkuperäiskansoille tärkeät ihmisoikeuskysymykset.

Inker-Anni Sara tutki väitöskirjassaan saamelaisten osallistumista Metsähallituslain valmisteluun, joka koski saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämistä maankäyttöön liittyvässä päätöksenteossa. Lisäksi hän selvitti lausuntomenettelyä itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä. Lausuntomenettelyn taustalla oli hallituksen esitys eduskunnalle.

Sara lähestyi aihetta lobbauksen, strategisen kehystämisen ja teema-areenateorian keinoin. Teema-areenat ovat interaktiivisia online- tai offline-areenoja, joissa monet sidosryhmät liittoutuvat, neuvottelevat ja luovat näkyvyyttä ja yhteisiä näkemyksiä edistääkseen omia intressejään.

Saran tutkimus toi lainvalmisteluprosessiin myös keskeisen ja tärkeän viestinnän näkökulman.

ILO 169 -keskusteluissa monien päällekkäisten kysymysten, sivuongelmien ja alakysymysten pyörittely muodostivat yhdessä ”viestinnällisen sumun”, joka pysäytti yleissopimuksen ratifioinnin Suomessa.

– Huomio kohdistettiin muun muassa saamelaismääritelmään sekä mahdollisesti alkuperäiskansan kannalta myönteisen päätöksenteon estävään vallankäyttöön. Ratifiointi nähtiin riskialttiina valintana, ja siksi vaadittiin uusia ja aikaa vieviä vaikutusten arviointeja, Sara toteaa.

Asian käsittelyn monimutkaisuutta lisäsi se, että taloudelliset panokset ovat korkeat ratifiointikeskustelussa ja maankäyttöön liittyvässä keskustelussa on paljon kilpailua.

Lainvalmisteluun liittyvää vuorovaikutusta ei täysin ymmärretä

Saran mukaan usean toimijan viestintää monen toimijan lainvalmistelussa ei ehkä täysin ymmärretä. Tutkimuksen tavoitteena onkin saavuttaa laajempaa ymmärrystä lainvalmistelua edeltävästä ja sen aikana tapahtuvasta kommunikaatiosta lainsäädännön teema-areenoilla.

– Jotta konflikteja, valtasuhteita ja sidosryhmien osallistumista lainvalmisteluun voidaan ymmärtää, on tärkeää tutkia lainvalmisteluun osallistuvien eri toimijoiden strategisia toimia, kuten kehystämistä teema-areenoiden keskusteluissa, Sara sanoo.

Tulosten mukaan lainvalmistelun sidosryhmät edustavat erilaisia kehyksiä ja kilpailevia viestejä. Tutkimuksen tulokset selittävät sidosryhmien osallistumisen monimutkaisuutta monen toimijan lainvalmistelussa.

– Vuorovaikutus eri toimijoiden välillä sisälsi erilaisia rooleja verkostoissa ja yhteisten agendojen rakentamista, Sara kertoo.

Tästä kaikesta johtuen julkinen keskustelu ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ympärillä onkin Saran mukaan ollut Suomessa sekavaa.

– Keskusteluun on tuotu monia eri näkökulmia. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat kuitenkin ILO:n yleissopimuksen keskiössä, joten niiden pitäisi olla myös keskustelun pääosassa, Sara painottaa.

Filosofian maisteri Inker-Anni Saran yhteisöviestinnän väitöskirjan ”Whose voice? Understanding stakeholder involvement in law drafting affecting Sami reindeer herding” tarkastustilaisuus pidetään 18.1.2019 Agoran Delta-salissa klo 12–15. Vastaväittäjänä professori Katerina Tsetsura (University of Oklahoma) ja kustoksena professori Vilma Luoma-aho (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanniksi.


Lisätiedot:

Inker-Anni Sara
sarainkeranni@outlook.com
040 553 2167

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3578

Inker-Anni Sara kirjoitti ylioppilaaksi Utsjoen saamelaislukiosta vuonna 1990. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2006 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan journalistiikka. Sara on työskennellyt Saamelaiskäräjien kulttuurisihteerinä vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 2013–2018 Sara työskenteli tohtorikoulutettavana Saamelaisessa korkeakoulussa Norjan Kautokeinossa. 

Julkaisutiedot:

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 44, 208 s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7622-4 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7622-4