29.11.2018
Väitös

19.12.2018: Suomen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityö ei edennyt odotusten mukaisesti (Penttinen)

Aika:

19.12.2018 12:00 — 16:00


Sijainti: Mattilanniemi , Lea Pulkkisen sali
Tiedote: 19.12.2018: Suomen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityö ei edennyt odotusten mukaisesti (Penttinen)
Julkishallinnon vähäiset kehittämisresurssit kannattaisi suunnata merkityksellisiin kehittämiskohteisiin, jotta tulokset olisivat parempia.

KTM Katja Penttinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miksi kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotto on edennyt hitaasti Suomen julkishallinnossa. Pitkittäistutkimuksen tuloksena tunnistettiin kokonaisarkkitehtuurityön keskeiset haasteet ja käyttöönottoon vaikuttavat muutosmekanismit. Jo varhaiset kokemukset kokonaisarkkitehtuurityöstä viittasivat siihen, että edessä on työläs ja hankala prosessi, jollaiseksi käyttöönotto Penttisen mukaan osoittautui.

Tänä päivänä julkishallinto toimii monimutkaisessa ja epävarmassa maailmassa, jossa haasteina ovat pienevät budjetit, ikääntyvät kansalaiset, teknologinen muutos ja globalisaatio. Samaan aikaan toiveena on tarjota parempia, saavutettavampia ja tehokkaampia palveluita kansalaisille, yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille. Tästä on seurannut kunnianhimoisia ja kalliita sähköisen hallinnon ohjelmia, joissa rakennetut sähköiset palvelut ovat olleet usein irrallisia ilman sektorirajat ylittävää näkemystä ja kehittäminen on tapahtunut ilman kokonaisuuden hallintaa.

Suomen malli ei toimi

Yli kymmenen vuotta sitten kokonaisarkkitehtuuri oli lupaava menetelmä, jolla tavoiteltiin toiminnan ja tietojärjestelmien parempaa yhteentoimivuutta ja yhtenäisempää kehittämisprosessia. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän avulla voidaan tunnistaa ja kuvata miten organisaation järjestelmät, prosessit, rakenteet ja ihmiset toimivat kokonaisuutena.

Tutkimusten mukaan eri maiden kokonaisarkkitehtuuriohjelmat eivät ole yleensä menestyneet kovin hyvin. Penttisen mukaan tämä pätee myös Suomen julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityöhön, joka on edennyt hitaasti, vaikka julkishallinnon organisaatiot on velvoitettu siihen lailla.

- En suosittele, että muissa maissa otettaisiin mallia Suomesta, jossa tehtiin oma kokonaisarkkitehtuurimenetelmä, velvoitettiin sen käyttöön lain nojalla, mutta ei huolehdittu riittävistä resursseista, osaamisesta tai kannusteista, Penttinen summaa.

Kokonaisarkkitehtuurityössä on paljon haasteita

Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2007–2017. Tutkimuksen alkuvaiheessa sidosryhmät kokivat haasteiksi kokonaisarkkitehtuurin teknisen luonteen, kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttöönoton, julkishallinnon rakenteet ja yhteentoimivuuden edistämisen. Tutkimuksen loppuvaiheessa näiden lisäksi haasteiksi tunnistettiin kokonaisarkkitehtuurityön tekeminen ja tarve menetelmän uudistamiseen.

- Kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus on ollut huono ja se on edennyt hitaasti, joten julkishallinnossa on havaittavissa koko käsitteeseen liittyvää kyllästymistä ja tympääntymistä, kertoo Penttinen.

Kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoa tukeviksi mekanismeiksi tunnistettiin yhteinen kieli, yhteistyö ja yhteiskehittely. Estävät mekanismit ovat epäselvät tavoitteet, tiukat rakenteet ja sirpaloituminen, resurssien ja tuen puute sekä muutosvastarinta.

Kokonaisarkkitehtuurin tulevaisuus

Kokonaisarkkitehtuurin tutkimuksella ja tekemisellä on Penttisen tutkimuksen perusteella kaksi mahdollista tulevaisuutta: pysyä ennallaan ja kuihtua tai vaihtoehtoisesti uudistua ja kukoistaa.

- Kokonaisarkkitehtuurityölle on edelleen tarve, joten näen uudistumisen parempana vaihtoehtona. Perinteisesti kokonaisarkkitehtuurityötä on pidetty hitaana sekä aikaa vievänä ja siksi näen uudistamisen ketterämpään suuntaan tarpeellisena. Toimintaympäristön asettamat rajoitteet ja ihmiset tulisi huomioida paremmin kokonaisarkkitehtuurimenetelmän kehittämisessä, johon voitaisiin sisällyttää esimerkiksi muotoiluajattelua, Penttinen ehdottaa.

KTM Katja Penttisen tietojärjestelmätieteen väitöskirjan "The long and winding road of enterprise architecture implementation in the Finnish public sector" tarkastustilaisuus on keskiviikkona 19.12.2018 klo 12.00 luentosalissa Lea Pulkkisen -sali (Agora, Mattilanniemi 2). Vastaväittäjänä on professori Tero Päivärinta (Luleå University of Technology, Ruotsi) ja kustoksena on professori Pasi Tyrväinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätietoja

 

Katja Penttinen kirjoitti ylioppilaaksi Oulun normaalikoulun lukiosta vuonna 1997. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi, pääaineena tietojärjestelmätiede vuonna 2003 ja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi, pääaineena filosofia vuonna 2008. Penttinen on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa opetus- ja tutkimustehtävissä ja projektipäällikkönä. Nykyisin hän työskentelee Kuopion kaupungin tietohallinnossa projektipäällikkönä käyttövaltuushallinnan kehittämisprojektissa ja osallistuu kokonaisarkkitehtuurityöhön.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 48, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7630-9 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7630-9 (PDF).