09.11.2018
Yliopiston uutiset

Ensimmäisen maailmansodan perintö kaikuu yhä Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa

Yhdysvaltojen välivaalit ovat saaneet ennen näkemättömän huomion Suomessa. Suuren huomion taustalla on ainakin osin presidentti Donald Trumpin poikkeuksellinen ja turbulentti valtakausi lieveilmiöineen. Välivaaliuutisoinnin varjoon on kuitenkin jäänyt paljon muuta Yhdysvaltain ulkopolitiikan ymmärtämisen ja ennustamisen kannalta oleellista.

Sunnuntaina 11.11.2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä. Sotia ajatellaan usein lähinnä ulkopolitiikan kehyksessä, mutta ensimmäisen maailmansodan historiasta löytyy vahva kytkös Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaan.

– Yhdysvalloissa vedotaan yhä usein ja toistuvasti ensimmäisen maailmansodan vaikutukseen ja perintöön, jopa tämän päivän poliittisissa keskusteluissa ja erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Erityisesti huomio kiinnittyy ”wilsonismiin”, joka on Yhdysvaltojen poliittisessa kulttuurissa luonnehdintana joko haukkumasana tai kehu, kommentoijan näkökulmasta riippuen, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Matti Roitto sanoo.

Termin juuret ovat presidentti Woodrow Wilsonin ensimmäisen maailmansodan aikaisessa kansainvälistyvämmässä ulkopolitiikassa. Siihen nivoutuu myös lakiasäätävien ja toimeenpanevien liittovaltion hallinnon osien välinen valtakamppailu.

Navigoidessaan ulkopolitiikan karikkoisilla vesillä Wilson joutui vaikeaan tilanteeseen. Sotaan osallistumisella ei ollut varauksetonta kannatusta, mutta sen ulkopuolelle jättäytyminen olisi voinut olla kohtalokasta myös Yhdysvalloille, erityisesti sen kauppa- ja taloussuhteita ajatellen.

– Wilson kuunteli alkuun kongressia myös ulkopolitiikassa ja halusi sen tuen sotaan liittymiselle ja sodan julistamiselle. Väliratkaisuna ajettu niin sanottu aseeton neutraliteetti oli osoittautunut kaksiteräiseksi miekaksi. Yhdysvallat kävi kauppaa erityisesti ympärysvaltojen kanssa, mikä oli kestämätöntä Saksalle ja keskusvalloille. Ne vastasivat tähän lopulta sukellusvenesodalla, jonka tavoitteena oli saada Meksiko oman vaikutuspiirin alle – mahdollisesti jopa erillissotaan Yhdysvaltojen kanssa, Roitto taustoittaa.

Tämä, sekä amerikkalaisten kauppa- ja matkustajalaivojen upotuksissa tulleet amerikkalaisuhrit johtivat lopulta siihen, että Yhdysvallat liittyi sotaan.

Presidentin laajoja toimivaltuuksia käyttäen Wilson toimi monin paikoin hyvin itsenäisesti. Hän teki paljon ratkaisuja oman sisäpiirinsä ja läheisimpien avustajiensa näkökulmia kuunnellen. Lopulta hän jätti perustuslain vaatimuksista huolimatta kuuntelematta ja konsultoimatta kongressia.

– Ensimmäinen maailmansota on perustavanlaatuinen esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos Yhdysvaltojen presidentti laiminlyö – enemmän tai vähemmän tarkoituksellisesti – vaatimusta johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä kongressin kanssa. Wilson toimi myös toisen kauden vaalikampanjansa vastaisesti. ”Hän piti meidät sodan ulkopuolella" oli kampanjan keskeisin slogan, Roitto huomauttaa.

Lue Matti Roiton pidempi kirjoitus sodan taustoista ja seurauksista historian ja etnologian laitoksen sivuilta.


Lisätiedot:

Matti Roitto
matti.t.o.roitto@jyu.fi
040 805 4685