20.11.2018
Tutkimusuutiset

Opettajien teknologisissa ongelmanratkaisutaidoissa hälyttäviä puutteita

Korkeakoulutettujen opettajien teknologiset ongelmanratkaisutaidot ovat odotettua heikommat, toteavat Jyväskylän yliopiston tutkijat kansainvälisessä tutkimuksessa. Ongelmanratkaisun taitoja tarvitaan jatkuvasti teknologisoituvassa maailmassa. Opetuksen rooli näiden taitojen turvaamisessa on merkittävä.

Teknologia muuttaa nykypäivän oppimistarpeita ja teknologinen kompetenssi voidaan jopa rinnastaa lukutaidon tärkeyteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten korkeakoulutettujen aikuisten teknologiset ongelmanratkaisutaidot ovat Euroopan huippuluokkaa. Toisaalta tulokset paljastivat myös vakavasti otettavan huolenaiheen – osaaminen on epätasaisesti jakautunutta, ja koko Euroopassa heikoimpaan osaamisryhmään kuuluvat opetuksen ja kasvatuksen parissa työskentelevät.

– Näyttääkin siltä, että opettajien valmiudet eivät ole pysyneet muuttuvien oppimisen tarpeiden perässä, toteaa professori Raija Hämäläinen huolestuneena.

Suomessa koulutuksella on ollut merkittävä rooli yhteiskunnallisesti keskeisten taitojen opettamisessa. Parhaimmillaan teknologian avulla voidaan saavuttaa parempia oppimistuloksia. Toisaalta teknologian käyttö voi heikosti toteutettuna johtaa myös huonompiin oppimistuloksiin. Vaikka koulujen teknologisoituminen ole sujunut ongelmitta, on Hämäläisen mukaan erittäin keskeistä, että kouluissa opetetaan tulevaisuuden taitoja.

– Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että yhteiskunnan teknologisoituminen muuttaa oppimisen tarpeita eli kyse ei ole pelkästään välineestä oppimisen tukena. Teknologisissa ympäristöissä toimimisesta on tullut ennen kaikkea tasa-arvokysymys. Yhteiskunnallisen muutoksen myötä tasa-arvoinen osallistuminen yhteiskuntaan edellyttää yhä enemmän teknologisia ongelmanratkaisutaitoja, painottaa Hämäläinen.Raija_kuva2.jpg

Tutkimuksessa havaittiin, että teknologian käyttö niin työssä kuin vapaa-ajalla on vahvasti yhteydessä taitojen kehittymiseen. Tutkijoiden mukaan nyt olisikin keskeistä miettiä tarjoavatko koulut riittävästi mahdollisuuksia opettajille työssä tapahtuvaan oppimiseen vai ovatko koulutuksen säästöt johtaneet tilanteeseen jossa opettajilla ei ole mahdollisuuksia pysyä muuttuvien oppimisen tarpeiden perässä.

Kansainvälinen tutkimusaineisto koostui 13 Euroopan maasta kerätyistä, yli 53 000 vastauksesta. Kansainvälisessä tutkimuksessa olivat mukana Jyväskylän yliopistolta Hämäläisen lisäksi yliopistotutkija Kari Nissinen Koulutuksen tutkimuslaitokselta sekä professori Bram De Wever Ghentin yliopistosta ja tutkija Sebastiano Cincinnato Brysselin vapaasta yliopistosta (VUB). Tutkimus perustui PIAAC-tutkimuksen (Programme for the international assessment of adult competencies) yhteydessä tehtyyn testiin ja laajaan kyselyaineistoon.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Professori Raija Hämäläinen, kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, raija.h.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 744 2611

Tutkimusartikkeli on saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.1016/j.compedu.2018.10.013