22.11.2018
Yliopiston uutiset

Yäk, kun inhottaa! Miltä inho näyttää taiteen ja kulttuurin näkökulmasta?

Ajattele tiskialtaassa vettyneisiin keittolautasiin kertynyttä hometta. Tai itsellesi vieraan ihmisen pahanhajuista hengitystä. Entä miltä tuntuisi ajatus hämähäkistä, joka kävelee ihollasi? Inhottaako? Melko varmasti. Mutta mitä jos kohtaamme nämä inhottavien ilmiöiden arkkityypit vaikkapa elokuvassa, taideteoksessa tai poliittisessa diskurssissa. Inhottaako silloinkin?

Inho on kenties inhimillisistä perustunteista ruumiillisin. Sen on tulkittu kytkeytyvän niin kutsuttuihin alempiin aisteihimme eli makuun, hajuun ja kosketukseen.

– Voimakkaan torjuntareaktion aiheuttava inho onkin alkujaan käsitetty mekanismiksi, jonka tarkoitus on suojella biologisia eliöitä niitä uhkaavilta tekijöiltä, Heidi Kosonen kertoo. Kosonen on Jyväskylän yliopiston inhoa tarkastelevan tutkijaverkoston toinen perustajajäsen.

Biologisen välttämisreaktion lisäksi inho on määritelty moraaliseksi tunteeksi, joka rakentuu suhteessa kulttuuriin sekä yhteiskuntarakenteisiin. Inho kytkeytyykin maun, hajun ja kosketuksen viestimiin vaaroihin myös symbolisella tasolla.

– Inhon voikin kenties määritellä laveammin subjektin ja objektin välisiin rajoihin sidotuksi tunteeksi, joka ylläpitää ja vahvistaa yhteiskuntajärjestystä: se vartioi rajoja itsen ja itsen ulkopuolisen maailman, meidän ja muiden, oikean ja väärän, epänormaalin ja normaalin sekä erinäisten kategoristen kokonaisuuksien välillä, Kosonen selventää.

Inho liittyykin usein tilanteisiin, jossa joko fyysiset tai symboliset rajat ylitetään. Hierarkkisessa asetelmassa inhoreaktion on huomattu suuntautuvan yleensä ylhäältä alaspäin ja kohdistuvan nimenomaan alhaisiksi luokiteltuihin ilmiöihin. Tällaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi fyysinen tai moraalinen ”rappio” tai sosiaaliseen hierarkiaan kytketty ”huono maku”.

Inho on harvinaisen monipuolinen ja väkevä vastenmielisyyden tunne, joka liikkuu juuri ruumiillisen ja symbolisen välimailla. Tämä väkevyys on tehnyt inhosta ja inho-objekteista toimivia välineitä esimerkiksi poliittisiin diskursseihin, joissa sen historiaa voidaan seurata juutalaisvainosta ja seksuaalivähemmistöjen syrjinnästä aina viime vuosien pakolaiskriisiin.

– Pakolaisten kohdalla ollaan inhoa hyödyntäville diskursseille ominaiseen tapaan paheksuttu heidän moraalia, tapakäytänteitä ja hygieniaa, sekä pelätty ja vastustettu heidän mukanaan tuomien kulttuuristen vaikutteiden turmelevaksi miellettyä voimaa, Kosonen sanoo.
inhonaama.jpg

Valtakulttuuristen kampanjoiden lisäksi inho – tai inhottavuus – välineellistyy myös olemassa olevien rakenteiden halveksunnassa ja niiden kritiikissä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten taiteellinen avantgarde tai alakulttuurit sanoutuvat irti valtakulttuurin normeista sen rajoja rikkoen ja inhottavuutta jopa tavoitellen.

Inhon ansaitsema huomio tutkimuksessa on lisääntynyt humanististen tieteiden affektiivisen käänteen myötä. Monipuolisen ilmiön laajuus jää kuitenkin vielä pimentoon käytettävissä olevien käsitteiden ja tutkimuksen vähyyden vuoksi.

Olemassa olevat käsitteet keskittyvät inhon äärimuotoihin ja alempien aistien rooliin siinä. Korkeampien aistien roolia inhossa, sekä kulttuurisissa diskursseissa tuotetun inhon suhdetta inhoon on sen sijaan tutkittu vähän.

– Toisaalta, inho kytkeytyy myös moniin ajankohtaisiin ilmiöihin lievemmissä ja hankalammin tunnistettavissa olomuodoissaan. Voimme pohtia vaikkapa vähemmistöjen monesti kokemaa itseinhoa tai nihilismiä. Samankaltaisia ihon mentäviä aukkoja on varmasti lukuisia muitakin, Kosonen huomauttaa.

Kososen ja Susanne Ylösen perustama inhoa tarkasteleva taiteen ja kulttuurin tieteenalojen tutkijaverkosto kokoontuu ensimmäistä kertaa torstaina 22.11.2018. Verkoston tarkoituksena on tuoda yhteen eri alojen ja tiedekuntien tutkijoita monialaisen inhon ja sen eri olomuotojen, käsitteiden ja politiikkojen äärelle.

Verkostoa johdetaan Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta, mutta se on herättänyt kiinnostusta jo Aalto-yliopistoa ja Isoa-Britanniaa myöten.

Verkostosta kiinnostuneet tutkijat ovat tervetulleita liittymään mukaan toimintaan!


Lisätietoja:

Heidi Kosonen
heidi.s.kosonen@jyu.fi
040 719 6330