19.12.2018
Väitös

11.1.2019 Maryam Ghalibaf (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, soveltava kemia)

Aika:

11.1.2019 12:00 — 15:00


Sijainti: Ylistonrinne , KEM4
Tiedote: 11.1.2019 Uusi selluloosanvalmistukseen integroitu menetelmä biotuotteiden valmistukseen (Ghalibaf)
M.Sc. Maryam Ghalibafin soveltavan kemian "Analytical Pyrolysis of Wood and Non-Wood Materials from Integrated Biorefinery Concepts" tarkastustilaisuus.

Vastaväittäjä FT, erikoistutkija Hanna Brännström (Luke) ja kustoksena professori Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Perinteiseen pyrolyysiin pohjautuva energiarikkaan bioöljyn suora valmistus on haasteellista eikä se nykyisin ole taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto. Biomassan hiilihydraattien kuumavesiuutolla tapahtuva osittainen poisto ennen pyrolyysiä tarjoaa menetelmän bioöljyn koostumuksen räätälöintiin, Maryam Ghalibaf totesi väitöstutkimuksessaan.

Viime vuosikymmenien aikana tarve valmistaa puumateriaaleista ja muista uudistuvista biomateriaaleista lisäarvollisia kemikaaleja, energiaa sekä muita biotuotteita on kasvanut. Suomessa metsäpohjaista raaka-ainetta näyttäisi olevan saatavilla runsaasti, koska teollisuus käyttää vuosittain 53 miljoonaa kuutiota puuta kasvun ollessa hieman yli 100 miljoonaa kuutiota. Lisäksi metsäteollisuudessa syntyy erilaisissa prosesseissa huomattava määrä erityyppisiä sivuvirtoja.

Nopea pyrolyysi muodostaa yhden merkittävän konversiotekniikan pyrittäessä hyödyntämään entistä tehokkaammin uudistuvia raaka-aineita. Menetelmän avulla biomateriaali hajotetaan kontrolloidusti lähes hapettomissa olosuhteissa ja korotetussa lämpötilassa kaasuiksi ja kiinteäksi jäännökseksi sekä nestemäiseksi tuotteeksi, joka tunnetaan yleisesti pyrolyysiöljynä tai bioöljynä. Öljy voidaan hyödyntää polttoaineena, mutta se soveltuu myös lähtöaineeksi valmistettaessa tiettyjä kemikaaleja.

Pyrolyysissä muodostuu kuitenkin myös hiilihydraattipohjaisia yhdisteitä, joilla happipitoisuuksiensa takia on alhainen lämpösisältö. Tämän takia perinteiseen pyrolyysiin pohjautuva energiarikkaan bioöljyn suora valmistus on haasteellista, eikä nykyisin ole taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto. Pyrittäessä vähentämään kyseisiä haittatekijöitä biomassan hiilihydraattien kuumavesiuutolla tapahtuva osittainen poisto ennen pyrolyysiä tarjoaa menetelmän bioöljyn koostumuksen räätälöintiin.

Maryam Ghalibaf soveltaa väitöskirjassaan analyyttistä pyrolyysiä kuuseen, koivuun, okraan ja isonorsunheinään pohjautuville raaka-aineille, joita muodostuu erilaisissa olosuhteissa kuumavesiuuton ja sitä seuraavan alkalisen selluloosakeiton muodostamassa biojalostuskonseptissa. Jokaisessa tapauksessa nesteytyvät pyrolyysituotteet luokiteltiin useisiin tyypillisiin alifaattisia ja aromaattisia yhdisteitä sisältäviin jakeisiin. Kyseisellä lähestymistavalla ei ole pelkästään käytännön merkitystä selvitettäessä mahdollisuuksia valmistaa lisäarvollisia biotuotteita, vaan se myös tarjoaa nopean keinon lignosellulloosamateriaalien kemialliseen karakterisointiin.

Maryam Ghalibaf suoritti maisterintutkinnon orgaanisen kemian alalta vuonna 2008 Iranissa, Teheranin Shahid Beheshti –yliopistossa. Hän suoritti tohtorinopintonsa soveltavan kemian alalla vuosina 2013-2018 Jyväskylän yliopistossa, jona aikana teki neljän kuukauden tutkimusvierailun Groningenin yliopistoon Alankomaissa.

Lisätietoja:

Maryam Ghalibaf, maryam.m.ghalibaf@jyu.fi, +358440100922
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Väitöskirja on julkaistu sarjassa: Department of Chemistry, University of Jyväskylä, Research Report No. 212, ISSN 0357-346X, ISBN 978-951-39-7595-1. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2019, 106 p.

Abstract:

Wood and non-wood differ with respect to their anatomical, physical, and chemical properties, even among their species, resulting in different behaviors during thermal conversion. Hence, understanding the degradation of these feedstocks by pyrolysis is attractive to establish biorefinery possibilities for renewable resources. Additionally, biomass pretreatment technology plays an important role in many biorefinery processes. Therefore, an approach that integrates such pretreatment with pyrolysis offers an attractive, novel method for improving the end-product spectrum (e.g., enriched either with aliphatic or aromatic constituents). Furthermore, a rapid analytical method for biomass feedstocks characterization was preliminarily developed through their pyrolysis product profiles for detecting chemical changes that were taking place in these feedstocks during different chemical treatments.

In the primary stage of this research, the effect of pyrolysis conditions on the pyrolysis products of differently-treated feedstocks, from hot-water extraction (“autohydrolysis”) and soda-anthraquinone (AQ) delignification was investigated. The further aim was to clarify the difference in the pyrolysis products of wood materials, including hardwood and softwood, with non-wood materials as well as the pretreatment impact on these feedstocks. Hence, the thermochemical behavior of woody silver birch (Betula pendula) and Norway spruce (Picea abies) sawdust, and non-woody okra (Abelmoschus esculentus) and miscanthus (Miscanthus x giganteus) stalks,  both untreated and after various chemical treatments (hot-water extraction, delignification, and hot-water extraction followed by delignification), was investigated by pyrolysis-gas chromatography/mass spectrometry (Py-GC/MS). The formation of the pyrolysis products from feedstock samples with varying mass portions of the structural constituents (cellulose, hemicelluloses, and lignin) were determined at 500 oC and 700 oC at hold times of 5 s and 20 s. In all cases, major GC-amenable condensable products were measured semi-quantitatively and classified into several product groups. Additionally, the formation of pyrolysis products was found to be characteristically dependent on feedstock composition and pyrolysis conditions.

In the final stage of research, the main aim was to achieve a better understanding of the studies on lignocellulosic with respect to their main carbohydrate constituents (cellulose and hemicelluloses, including glucomannan and xylan) by the same instrument under the same pyrolysis conditions. Among the product groups, the primary ones, including lactone, furan, and cyclopentenone derivatives, accounted for 72-85 % (from cellulose), 86-90 % (from glucomannan), and 76-81 % (from xylan) of the total amount of pyrolysis products determined.

 

Lisätietoja

Maryam Ghalibaf

Tohtorikoulutettava

Kemian laitos

maryam.m.ghalibaf@jyu.fi