09.01.2019
Tutkimusuutiset

Digitaalinen teknologia avuksi kansansairauksien ehkäisyyn

Digitalisaatioon ja tekoälyyn kohdistuu paljon odotuksia terveydenhuollossa. Tietoa digitaalisen teknologian ja tekoälyn hyödyistä kansansairauksien ennaltaehkäisyssä on vähemmän.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tuoreessa raportissa tarkastellaan digitaalisen teknologian vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta osana kansansairauksien ennaltaehkäisyä ja omahoitoa. Raportissa on esimerkkejä myös tekoälysovellusten hyödyntämisestä ennaltaehkäisevissä interventioissa.

- Tekoäly toimii monilla terveydenhuollon alueilla, kuten diagnostiikan tukena ja lääkehoidon optimoinnissa. Sairauksien ennaltaehkäisy tuo eniten kustannussäästöjä, joten kannattaa selvittää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaammin myös terveyden edistämisessä, sanoo professori Pekka Neittaanmäki.

Digitaalisilla ratkaisuilla tarkoitetaan sähköisiä terveyspalveluja, mobiilisovelluksia, internetin terveysaiheisia sivustoja ja palvelualustoja sekä puettavaa terveys- ja hyvinvointiteknologiaa. Tekoälypohjaiset menetelmät taas sisältävät esimerkiksi koneoppimista hyödyntäviä sovelluksia, jotka käyttäjien tuottaman datan perusteella kehittyvät antamaan yksilöllistä palautetta ja suosituksia.

 - Digitaalinen teknologia näyttäisi soveltuvan hyvin ennaltaehkäiseviin interventioihin, kuten liikunnan edistämiseen ja painonhallinnan tueksi. Vaikuttavuustulokset ovat olleet verrattavissa henkilökohtaiseen ohjaukseen. Myös diabeteksen ja kohonneen verenpaineen omahoidosta löytyy useita esimerkkejä kustannusvaikuttavista interventioista, kertoo projektitutkija Karoliina Kaasalainen.

Tekoälystä kaivataan systemaattista ennakkoarviointia

Digitaalinen teknologia on jo vakiintunut osaksi monia terveyden edistämisen ohjelmia, mutta yleensä interventiot ovat sisältäneet myös ammattilaisten etäohjausta ja palautetta joko reaaliaikaisesti tai epäsuorasti. Tekoälystä ja täysin automatisoiduista interventioista on toistaiseksi vähän tutkimustietoa. Edellytykset kustannussäästöille ovat olemassa, sillä automatisoituihin sovelluksiin voidaan rakentaa samoja ominaisuuksia, jotka tukevat elämäntapamuutoksia perinteisissä interventioissa. Nykyisen tutkimustiedon perusteella tekoälyn lisäarvosta terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä on silti ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä.

Uuden teknologian käyttöönottovaiheessa tieto pitkän aikavälin hyödyistä, hintakehityksestä ja skaalautuvuudesta puuttuu. Haaste on myös terveyden edistämisen vaikuttavuuden osoittaminen, sillä tulokset havaitaan usein vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä.

Tulevaisuuteen suuntaavaa tietoa säästöpotentiaalista saadaan kuitenkin laskennallisten menetelmien avulla. Taustalle tarvitaan tietoja interventioiden vaikutuksista ja kustannuksista, väestön terveydentilan ja elintapojen kehityksestä sekä sairauksien kustannuksista.

- Jatkossa tutkimusryhmän tarkoituksena on arvioida, millaisia kustannusvaikutuksia digitaalisten interventioiden laajamittaisemmalla käyttöönotolla on esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, kertoo dosentti Toni Ruohonen

Digitaalisten interventioiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta käsittelevä taustaraportti on luettavissa informaatioteknologian tiedekunnan verkkosivuilla.

Linkki: https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/digitaalisten_interventioiden_vaikuttavuus_verkkoversio.pdf

Raportti tehtiin osana Business Finlandin rahoittamaa Watson Health Cloud Finland -hanketta, jossa selvitetään tekoälyn ja uusien teknologioiden soveltuvuutta suomalaisen terveysalan kehittämiseen.

Lisätietoja:

Projektitutkija Karoliina Kaasalainen, karoliina.s.kaasalainen@jyu.fi, puh. 040 865 4055

Professori Pekka Neittaanmäki, pekka.neittaanmaki@jyu.fi, puh. 040 550 7005