18.01.2019
Yliopiston uutiset

Pitkäaikaistyöttömien palvelut kaipaavat lisäpanostusta

Monialaisella palveluohjauksella on tärkeä asema pitkäaikaistyöttömien auttamisessa. Pitkäaikaistyöttömät kokevat palvelun hyödylliseksi, mutta silti sitä uhkaa lakkautus tulevan kasvupalvelu-uudistuksen myötä.

Työvoimapolitiikassa on vinossa monta asiaa ja niihin pitää saada korjausta. Sami Ylistö uskoo siihen, että tutkitun tiedon varassa pystytään tekemään parempia päätöksiä kuin nykyisin.

SamiYlistö.jpg

Tilastojen valossa työllisyystilanne on parantunut. Pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta ongelmana kuitenkin on se, että monet siirtyvät kursseille, työllistämisjaksoille tai kuntoutukseen. Tällöin heidän työttömyytensä katkeaa ministeriön tilastoissa, vaikka työttömyys jatkuisi toimenpidejakson jälkeen.

– Pitkäaikaistyöttömät työllistyvät avoimille työmarkkinoille huomattavasti harvemmin kuin ne, joilla on takanaan lyhyempi työttömyysjakso, Ylistö toteaa.

Tätä voidaan Ylistön mukaan selittää kahdella eri mallilla:

– Monissa tutkimuksissa on todettu, että työttömäksi valikoituu helpommin ihmisiä, joilla on työ- ja toimintakyvyn vajeita. Toisaalta tutkimuksissa on myös osoitettu, että työttömyydellä on itsenäinen, ongelmia pahentava vaikutus. Siitä syntyyn noidankehä, johon pitkäaikaistyötön saattaa ajautua haluamattaan, ja josta voi olla vaikeaa päästä pois, Ylistö kertoo.

Aktiivimalli lisää ahdinkoa

Ylistö harmittelee viimeaikaisia poliittisia linjauksia ja työvoimapolitiikassa tehtyjä uudistuksia, jotka sivuuttavat pitkäaikaistyöttömien työllistymisen ongelmat kokonaan. Esimerkiksi aktiivimallissa työttömille lisätään velvoitteita ja heitä rangaistaan, jos he eivät täytä niitä.

Kaikille ei ole edes tarjottu realistisia resursseja tai mahdollisuuksia täyttää vaadittuja ehtoja. Siksi monet pitkäaikaistyöttömät ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa heidän työttömyysturvaansa leikataan.

– Se on mielestäni vähän kyseenalainen temppu. Kukaan ei vielä tiedä, mitä ihmisten ahdingon lisääminen tällä tavalla merkitsee esimerkiksi kansanterveyden näkökulmasta, Ylistö sanoo.

Suomen uudistusten yhteydessä monet ovat puhuneet Tanskan mallista, mutta käytännössä meidän järjestelmämme on siitä hyvin kaukana.

– Olemme omaksuneet sanktiot, mutta samalla unohtaneet, että Tanskassa on satsattu paljon enemmän resursseja siihen, että työttömiä voidaan auttaa. Se puoli on Suomessa retuperällä, Ylistö huomauttaa.

Ylistö on laatinut yhdessä Mikko Mäntysaaren kanssa politiikkasuosituksen, jonka hän toivoo viitoittavan tietä parempaan suuntaan. Suositus on osa PROMEQ-hanketta. Hankkeessa etsitään vaikuttavia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseen ja tuotetaan päättäjille uutta tietoa terveys- ja hyvinvointierojen yksilöllisistä ja yhteiskunnallisista tekijöistä.

– Hallituksen pitäisi pysähtyä harkitsemaan kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteita ja käyttää tutkimustietoa apuna päätöksenteossa. Varsinkin pitkäaikaistyöttömät kokevat hyötyneensä monialaisesta ohjauksesta, jossa työvoima- ja sosiaalipalvelut toimivat yhteistyössä KELA:n kanssa, Ylistö sanoo.

Ministeriön pitäisi myös olla paremmin hereillä sen suhteen, mitä työvoimapoliittisista asioista oikeasti tiedetään.

– Suomessa ja kansainvälisesti on tehty hyviä tutkimuksia, ja niiden viitoittamaa tietä kannattaisi seurata. Tiedon avulla voidaan paremmin suunnitella sitä, millä tavalla työttömiä jatkossa palvellaan, Ylistö painottaa.

Sami Ylistön ja Mikko Mäntysaaren laatima politiikkasuositus on luettavissa PROMEQ-hankkeen sivuilla.


Lisätiedot:

Sami Ylistö
sami.ylisto@jyu.fi
040 805 4638

https://www.promeq.fi/FI