05.02.2019
Väitösuutiset

Väitös: Väitös 5.4.2019: Suomalaiset kirkkoherrat edistivät Ruotsin valtion rakentamista

Aika:

5.4.2019 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki, H320
Varhaismodernin ajan kirkkoherra ei ollut ainoastaan hengellisen elämän ohjaaja. Hän oli myös merkittävä maallisen vallan käyttäjä, joka oli yhtä aikaa kruunun, talonpoikien ja itsensä asialla.

Mikko Hiljanen tutki väitöskirjassaan suomalaisia kirkkoherroja Ruotsin valtion rakentajina 1550–luvulta 1610-luvulle. Hän kiinnitti erityisesti huomiota kirkkoherrojen toimintaan ja toimijuuteen paikallisyhteisöissä.

– Kirkkoherrojen asema ja toiminta paikallisyhteisöissä perustui seurakunnan hengellisen elämän hoitoon. Kuitenkin sen lisäksi heillä oli maalliseen hallintoon kuuluvia tehtäviä sekä merkittävä sosiaalinen ja taloudellinen asema. Tässä roolissa he saattoivat edistää tai hidastaa valtion rakentamista, Hiljanen kertoo.

Reformaation myötä kuninkaan johtama maallinen esivalta koetti ottaa kirkon ja sen toimijat hallintaansa.

– Aiemmin on ajateltu, että kruunu yritti kasvattaa vaikutustaan kirkkoon ohjailemalla kirkkoherrojen nimityksiä. Näyttää kuitenkin siltä, että varsin harva paikallisseurakunnissa työskennellyt kirkkoherra sai virkanimityksen suoraan kuninkaalta. Sen sijaan paikallisyhteisön tuki sekä lämpimät suhteet rahvaaseen olivat merkitsevässä asemassa kirkkoherrojen viran saannissa ja työssä onnistumisessa, Hiljanen sanoo.

Siinä missä nimitysten hallinta epäonnistui, kruunu saattoi hallita kirkonherroja taloudellisesti. Kirkonherrojen palkat lohkaistiin kymmenysveroista, joita kruunu pystyi halutessaan ohjailemaan.

Kirkkoherrojen taloudellisesti ja hallinnollisesti kiristyvästä asemasta huolimatta he säilyttivät asemansa tärkeinä paikallisina vallankäyttäjinä ja toimijoina. Kirkkoherrat säilyttivät myös luottamukseen perustuvan suhteensa talonpoikaisen rahvaan kanssa, toisin kuin monet maallisen hallinnon virkamiehet.

– Oletus, että papit ajoivat maallisen esivallan etua esimerkiksi saarnaamalla kruunun propagandaa, osoittautui pappien tekemiä valituksia tarkastelemalla yksipuoliseksi näkemykseksi. Papit saattoivat todistaa esimerkiksi talonpoikien väitöksiä tosiksi tai tuoda paikallisyhteisöä kuohuttavia asioita maallisen esivallan ratkaistavaksi. Papit eivät olleet vain maallisen esivallan asialla, vaan heidän toimintansa hyödytti myös paikallisyhteisöjä – sekä tietysti pappeja itsejään, Hiljanen toteaa.

Ruotsin valtakunnan rakentuminen näyttäytyykin kirkkoherrojen johtaman paikallishallinnon sekä kruunun johtaman keskushallinnon välisen suhteen muutoksena. Kirkkoherrojen edistämä vuorovaikutus oli tässä merkittävässä roolissa. Heidän toimintansa paikallisina vallankäyttäjinä esti osaltaan sen, ettei paikallisyhteisöjä alistettu täysin maallisen esivallan vallan alle.

– Seurakuntien asema ja suhde keskusvaltaan selittää osaltaan kuntien vahvaa asemaa suomalaisessa hallintomallissa, sillä seurakunnista muodostui myöhemmin kuntia. Lisäksi tutkimus osoittaa, että hengelliset toimijat, kuten kirkkoherrat, ja heidän työnsä on syytä ottaa huomioon yhteiskunnallisissa muutoksissa, Hiljanen sanoo.

Filosofian maisteri Mikko Hiljasen Suomen historian väitöskirjan "Suomalaiset kirkkoherrat Ruotsin valtion rakentajina 1550-luvulta 1610-luvulle" tarkastustilaisuus pidetään 5.4.2019 klo 12–15 salissa H320. Vastaväittäjä on professori Anu Lahtinen (Helsingin yliopisto) ja kustos professori Kustaa H.J. Vilkuna (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.


Lisätietoja:

Mikko Hiljanen
mikko.hiljanen@jyu.fi
040 805 4805

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3575

Mikko Hiljanen kirjoitti ylioppilaaksi Kangasniemen lukiosta vuonna 2005. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksessa vuonna 2013 pääaineenaan Suomen historia. Nykyään Hiljanen työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 67, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7700-9. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7700-9.