22.02.2019
Tutkimusuutiset

Jo kerran viikossa tehty voimaharjoittelu hyödyttää iäkkäitä

Tuoreen tutkimuksen mukaan jo kerran viikossa tehty voimaharjoittelu kuntosalilla on hyödyllistä yli 65-vuotiaiden terveydelle. Hyödyt näkyivät veriarvojen, lihasvoiman ja henkisen hyvinvoinnin paranemisena.

- Henkilöt, joiden verenpaine-, kolesteroli-, glukoosi- ja tulehdusarvot olivat korkealla, hyötyivät eniten yhdeksän kuukauden voimaharjoitteluohjelmastamme. Kaksi tai kolme kertaa viikossa harjoittelu ei lisännyt näitä hyötyjä, yliopistotutkija Simon Walker Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Kansalliset ja kansainväliset suositukset opastavat harjoittamaan lihasvoimaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Myös tässä tutkimuksessa lihaskasvu ja rasvan palaminen olivat tehokkaampia enemmän kuin kerran viikossa harjoitelleilla.

- Kerran viikossa suoritettu harjoittelu riitti kuitenkin hyvin iäkkäille ihmisille parantamaan päivittäisistä toiminnoista selviämistä. Kauppakassien kantoon, portaiden kävelyyn ja WC-pöntölle istumiseen tarvitaan lihasvoimaa, jota voimaharjoittelulla voidaan parantaa, Walker sanoo.

Hyötyjä myös henkiseen hyvinvointiin

Koehenkilöiden yleinen hyvinvointi parani myös yhdeksän kuukauden harjoittelun aikana. Harjoittelumäärä (1–3 krt/vko) ei vaikuttanut tähänkään muutokseen. Koehenkilöiden hyvinvoinnin ja harjoittelumotivaation paraneminen tutkimusjakson aikana oli tärkeää, sillä juuri ne henkilöt jatkoivat harjoittelua myös tutkimuksen jälkeen. Tutkijoiden mukaan on erittäin tärkeää tunnistaa, että voimaharjoittelulla on monia hyötyjä iäkkäille ihmisille.

- On hyvä muistaa, että koehenkilöt harjoittelivat kovaa ja turvallisesti tutkimuksen aikana. Kehittymisen kannalta oli tärkeää, että painoja lisättiin säännöllisesti. Jokaista harjoitussessiota valvottiin tarkasti varmistaen oikeat harjoittelutekniikat, Walker sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana 106 65–75-ikäistä miestä ja naista. He harjoittelivat kuntosalilla 1–3 kertaa viikossa valvotuissa olosuhteissa. Harjoitteet sisälsivät liikeitä koko vartalon lihaksille. Liikkeinä olivat esimerkiksi jalkaprässi, penkkipunnerrus, vatsarutistus ja selkäojennus. Henkilöt suorittivat 2–5 sarjaa, 4–12 toistoa ja ainakin yksi sarja oli suoritettu uupumukseen asti.

Tutkimusta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Alkuperäisjulkaisut:

Turpela M, Häkkinen K, Haff GG, Walker S. Effects of different strength training frequencies on maximum strength, body composition and functional capacity in healthy older individuals. Experimental Gerontology. 2017, 98:13-21. doi: 10.1016/j.exger.2017.08.013.

Ihalainen JK, Inglis A, Mäkinen T, Newton RU, Kainulainen H, Kyröläinen H, Walker S. Strength Training Improves Metabolic Health Markers in Older Individual Regardless of Training Frequency. Frontiers in Physiology. 2019, 10:32. doi.org/10.3389/fphys.2019.00032.

Kekäläinen T, Kokko K, Tammelin T, Sipilä S, Walker S. Motivational characteristics and resistance training in older adults: A randomized controlled trial and 1-year follow-up. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports. 2018, 28(11):2416-2426. doi: 10.1111/sms.13236.

Lisätietoja: 

  • Yliopistotutkija Simon Walker, 040 805 4906, simon.walker@jyu.fi