01.02.2019
Yliopiston uutiset

Jyväskylän yliopiston musiikkipsykologit sijoittuvat maailman kärkeen

Suomalaisella musiikkipsykologian tutkimuksella menee hyvin. Julkaisu- ja viittausmäärissä Suomi on kuudennella sijalla. Maavertailussa Jyväskylä selviäisi yksinkin seitsemän parhaan joukkoon.

Perjantaina 25.1.2019 julkaistiin bibliometrinen analyysi musiikkipsykologian kolmesta johtavasta lehdestä. Bibliometriikka tutkii tieteellisten julkaisujen määrää sekä niiden keräämiä viittauksia.

Analyysin perusteella voidaan sanoa, että väkimäärään nähden Suomi on musiikkipsykologian ykkösmaa – etupäässä Jyväskylän yliopiston ansiosta.

Mitä analyysi meille sitten paljastaa?

1) Absoluuttisten julkaisu- ja viittauslukumäärien maavertailussa Suomi on sijalla kuusi. Analyysin suomalaisista artikkeleista 80 prosenttia on Jyväskylästä. Viittausmäärissä Jyväskylä olisi yksinkin maavertailussa kuudennella sijalla jättäen taakseen muun muassa Ranskan, Hollannin, Japanin ja Ruotsin.

2) Väkilukuun suhteutetussa julkaisuvertailussa Suomi on kirkas ykkönen. Suomen vertailuluku on 15 per miljoona asukasta. Esimerkiksi toisena olevan Australian vertailuluku on kahdeksan. Myös viittausmäärissä Suomi on ensimmäisellä sijalla.

3) Tuotteliaimpien musiikkipsykologien kymmenen parhaan joukossa on kaksi Jyväskylän yliopiston tutkijaa: Tuomas Eerola ja Petri Toiviainen. Eerola yltää kymmenen kärkeen myös eniten viitatuiden tutkijoiden joukossa.

4) Analysoidun aineiston artikkeleista suurin viittausmäärä per vuosi on Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Suvi Saarikallion ja Jaakko Erkkilän vuonna 2007 julkaistulla artikkelilla The Role of Music in Adolescents’ Mood Regulation.

Petri Toiviainen kertoo, että Jyväskylän yliopistossa musiikkipsykologian tärkeimpiä tutkimusalueita ovat musiikin liiketutkimus, musiikin kognition mallintaminen, musiikin käyttö mielialan säätelyssä ja musiikki ja emootiot.

– Tuomas Eerola on yksi johtavista musiikin synnyttämien emootioiden tutkijoista. Lisäksi hän on julkaissut tutkimuksia musiikin havaitsemisen sekä kulttuurienvälisen musiikkipsykologian alueella, Toiviainen sanoo.

Omissa artikkeleissaan Toiviainen käsittelee etupäässä musiikin liiketutkimusta ja musiikin kognition mallintamista.

Tällä hetkellä musiikkipsykologiassa tutkitaan paljon musiikin hyvinvointivaikutuksia. Sen yksi osa-alue on musiikin vaikutus mielialaan. Toiviaisen mukaan tämä selittää sitä, miksi Saarikallion ja Erkkilän artikkeli The Role of Music in Adolescents’ Mood Regulation kiinnostaa niin paljon tutkijoita ympäri maailman.

– Saarikallion ja Erkkilän artikkeli esittelee teoreettisen mallin erilaisista strategioista, joilla musiikkia käytetään mielialan säätelyyn. Useat tutkijat ovatkin soveltaneet tätä mallia omissa tutkimuksissaan, Toiviainen kertoo.

Nyt julkaistu bibliometrinen analyysi koski aikaväliä 1973–2017 ja mukana oli yli 2000 artikkelia musiikkipsykologian johtavista lehdistä. Lehdet ovat Music Perception, Psychology of Music ja Musicae Scientiae.


Lisätiedot:

Petri Toiviainen
petri.toiviainen@jyu.fi
050 354 1753