19.02.2019
Tutkimusuutiset

Mäkisyys hyvä huomioida suunniteltaessa iäkkäiden liikkumismahdollisuuksia ja palveluita

Mäkinen kodin lähiympäristö ennustaa kävelyvaikeuksien kehittymistä iäkkäillä ihmisillä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa selvisi, että mäkisessä ympäristössä asuvat iäkkäät henkilöt alkoivat kahden vuoden seurantajakson aikana kokea kävelyvaikeuksia todennäköimmin kuin tasaisemman tieverkoston ympäröimät asukkaat. Fyysisen kunnon ylläpitämiseksi olisikin hyvä löytää tasaisempi ympäristö liikkumiselle, jos kodin lähiympäristön mäkisyys tuntuu muodostuvan kävelyn esteeksi.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet mäkisen maaston voivan olla aikuisväestössä yhteydessä terveyden kannalta positiivisiin seikkoihin. Hyötyjen saaminen edellyttää liikkumista ja liikkumiskykyä mäkisessä ympäristössä, mikä voi tulla esteeksi varsinkin iäkkäiden ihmisten osalta.

- Helposti ajatellaan, että mäkinen ympäristö antaa vastusta ja siten lisähyötyä fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen sekä ylläpitoon. Tutkimuksemme mukaan kodin lähiympäristön mäkisyys ei kuitenkaan onnistu pitämään poissa iäkkäiden ihmisten kävelyvaikeuksia vaan onkin riskitekijä niiden syntymiselle, sanoo tohtorikoulutettava Kirsi Keskinen.

Liikkuminen usein kodin lähiympäristössä ei poista mäkisyyden riskiä kävelykyvylle

Mäkisyyttäkin suuremmaksi riskitekijäksi kävelyvaikeuksien kehittymiselle osoittautui liikkuminen kodin lähiympäristössä vain harvoin eli korkeintaan kolme kertaa viikossa. Suurempikaan liikkumisaktiivisuus ei silti poistanut mäkisyyden tuomaa riskiä. Aktiiviset liikkujat välttyvät kävelyvaikeuksilta passiivisia ikätovereitaan tehokkaammin, mutta mäkisyys huonontaa heidänkin kykyjään pidemmällä aikavälillä.

- Mäkisyyden tuomia hankaluuksia iäkkäiden ihmisten kävelykyvylle voitaisiin lieventää sijoittamalla ympärivuotisesti käytössä olevia penkkejä kävelyreittien varrelle sekä tekemällä loivempia vaihtoehtoisia kulkureittejä mäkisille alueille. Mäkisyys olisi hyvä huomioida myös tehdessä päätöksiä palvelujen ja iäkkäille suunnattujen asuinpaikkojen sijainneista sekä kyytipalvelujen suunnittelussa, Keskinen ehdottaa.

Tutkimus tehtiin yhdistämällä 75–90-vuotiailta jyväskyläläisiltä ja muuramelaisilta henkilöiltä kerättyjä tietoja paikkatietopohjaisiin korkeustietoihin henkilöiden kodin lähiympäristön tiestöstä. Mäkisyys määritettiin tutkittavien kodista 500 metrin etäisyydelle ulottuvan tieverkoston keskimääräisenä kaltevuutena ja yhdistettiin tutkittavien kertomiin tietoihin kävelyvaikeuksien kokemisesta, ympäristössä liikkumisesta ja terveys- sekä sosioekonomisesta tekijöistä.

Kahden vuoden seuranta-aineistossa oli mukana 551 henkilöä, jotka eivät tutkimuksen alussa kokeneet kävelyvaikeuksia, mutta joista 86 henkilöä (16 %) kertoi kahden vuoden seuranta-ajan päätyttyä omaavansa vaikeuksia kävellä 500 metriä.

Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutettua Maantieteelliset piirteet ja iäkkäiden henkilöiden liikkuminen ulkona (GEOage) -projektia. Tutkimusta ovat rahoittaneet Kunnallisalan kehittämissäätiö, Suomen Kulttuurirahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia sekä Euroopan tiedeneuvosto.

Alkuperäisjulkaisu: Kirsi E. Keskinen, Merja Rantakokko, Kimmo Suomi, Taina Rantanen, Erja Portegijs. Hilliness and the Development of Walking Difficulties Among Community-Dwelling Older People. Journal of Aging and Health. 2018 Dec 26:898264318820448. doi: 10.1177/0898264318820448. [Epub ahead of print]

Lisätietoja: 

  • Tohtorikoulutettava Kirsi Keskinen, kirsi.e.keskinen@jyu.fi, 0400 343552
  • Tiedottaja Martta Walker, martta.a.walker@jyu.fi, 040 8054717