04.02.2019
Yliopiston uutiset

Uudet apuvälineet tuovat tarkkuutta viittomakielen taidon arviointiin

Jyväskylän yliopistossa on kehitetty suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit. Niistä hyötyvät opettajat ja kielitaidon arvioijat, mutta myös esimerkiksi työnantajat.

Viittomakieli ei ole ainoastaan kieli, vaan se sisältää viittomakielisen yhteisön ja kulttuurin tapoineen ja kokemuksineen. Suomessa toimii aktiivisesti kuurojenyhdistyksiä, jotka tarjoavat kuuroille tietoa, edunvalvontaa, kulttuuria, harrastuksia ja sosiaalista yhteisöllisyyttä. Viittomakielisten asema ja heidän kielelliset oikeutensa on Suomessa turvattu eri laeissa.

Suomalainen viittomakieli on noin 4 000–5 000 kuuron äidinkieli. Lisäksi sitä käyttää äidinkielenään, toisena kielenään tai vieraana kielenä noin 6 000–9 000 kuulevaa. Suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on noin 300. Uusimman kartoituksen perusteella heistä noin 90 on kuuroa äidinkielistä.

Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa on kehitetty yhteistyössä viittomakielen asiantuntijoiden kanssa taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit suomalaiseen viittomakieleen.

– Taitotasokuvaimet kuvaavat suomalaisen viittomakielen taidon kehittymistä kolmessa eri taidossa. Nämä taidot ovat viittomakielen ymmärtäminen, viittomakielen itsenäinen tuottaminen ja viittomakielinen keskustelu, Sari Ahola kertoo.

Taitotaso on kuvattu kuusiportaisen asteikon avulla. Se on yhteismitallinen eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon ja Euroopan neuvoston PRO-Sign-hankkeessa kehitettyjen viittomakielen taitotasokuvainten kanssa.

Arviointikriteerit puolestaan sisältävät yksityiskohtaisemman kuvauksen taidon kehittymisestä viittomakielen itsenäisessä tuottamisessa ja viittomakielisessä keskustelussa. 

– Arviointikriteereissä myös näiden taitojen kehittyminen on kuvattu kuusiportaiselle asteikolle. Apuna toimivat erilaiset kielelliset piirteet. Näitä ovat mm. sujuvuus, joustavuus, koherenssi ja sidosteisuus, ilmaisun tarkkuus ja laajuus, artikulaatio ja fonologinen hallinta sekä rakenteiden tarkkuus, Ahola sanoo.

Taitotasokuvaimia ja arviointikriteereitä voidaan käyttää suomalaisen viittomakielen opetuksen, arvioinnin ja itsearvioinnin tukena. Lisäksi eri tahot, kuten työnantajat, voivat käyttää taitotasokuvaimia määritellessään, millaista kielitaidon tasoa eri tehtävät vaativat.

– Myös Suomen kansalaisuutta hakevilta kuuroilta maahanmuuttajilta edellytetään suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen hallintaa. Laatimiamme kielitaidon kuvaksia voidaan hyödyntää myös tässä yhteydessä, Ahola huomauttaa.

Suomalaisen viittomakielen alkeita ja tutkintoon johtavia koulutuksia on mahdollista suorittaa eri puolilla Suomea. Jyväskylän yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, jossa on mahdollisuus suorittaa maisterin tutkinto suomalaisesta viittomakielestä.

Taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit julkaistiin perjantaina 1.2.2019. Ne löytyvät verkosta suomalaisella viittomakielellä ja suomeksi: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/yki/svk

SVK.jpgTaitotasokuvainten ja arviointikriteerien validoinnissa mukana olleet: Anu Savolainen (vas. alhaalla), Outi Ahonen, Riitta Vivolin-Karén, Nina Sivunen, Ritva Takkinen, Ulla-Maija Haapanen, Pia Taalas, Juha Manunen (vas. ylhäällä), Hely Korte, Suvi Sjöroos, Sari Ahola, Maritta Tarvonen-Jarva, Sari Ohranen, Reeta Neittaanmäki. Kuvasta puuttuvat: Leena Huuhtanen, Päivi Mäntylä, Pekka Pasanen, Outi Pippuri ja Terhi Rissanen. Kuva: Ari Maijanen.


Lisätiedot:

Tutkimuskoordinaattori Sari Ahola
sari.ahola@jyu.fi
040 805 3009

Projektitutkija Sari Ohranen
sari.ohranen@jyu.fi
0400 616 546

Projektitutkija Reeta Neittaanmäki
reeta.m.neittaanmaki@jyu.fi
040 805 3007