Tutkimusuutiset

Ystävyydestä apua myös opinpolulla

Nuoren läheiset suhteet vanhempiin ja kaveripiiriin lisäävät motivaatiota koulunkäyntiin, todetaan vasta valmistuneessa pitkittäistutkimuksessa. Pelkkä läksyihin patistelu ei riitä ajamaan nuorta eteenpäin koulupolulla.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston tutkijoiden yhteistyönä tehdyn tutkimuksen mukaan ystävyys ja lämpimät perhesuhteet vähentävät koulupudokkuutta. Tutkimus osoittaa kavereiden hyväksynnän ja lämpimän suhteen äitiin lisäävän nuoren sisäistä motivaatiota koulunkäyntiinsä lukio- tai ammatillisten opintojen aikana. Vahva sisäinen motivaatio auttoi nuoria pyrkimään koulutukseen liittyviin tavoitteisiinsa, jonka lisäksi se oli yhteydessä korkeampaan tyytyväisyyteen valittua koulutuspaikkaa kohtaan. Lämmin suhde isään oli puolestaan suoraan yhteydessä tyytyväisyyteen koulutusvalintaa kohtaan sekä vähäisempiin keskeyttämisajatuksiin opintojen aikana.

Tilastokeskuksen mukaan lukuvuonna 2015–2016 lukiolaisista 3,0 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista jopa 7,3 prosenttia keskeytti koulutuksensa. Huoli koulutuksen ulkopuolelle jäävistä nuorista on aiheellinen, sillä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääminen kasvattaa merkittävästi todennäköisyyttä yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen.

Ystävyys motivoi patistelua tehokkaammin

– Myönteisillä sosiaalisilla suhteilla ja sisäisellä motivaatiolla on tärkeä merkitys nuoren opintojen etenemisen kannalta. Näyttääkin siltä, että motivoituneet nuoret, joilla on lämpimät suhteet sekä perheeseensä että kavereihinsa, saavat muita todennäköisemmin toisen asteen opinnot päätökseen. He myös saavat muita todennäköisemmin jatkokoulutuspaikan tai siirtyvät työelämään heti lukion tai ammatillisten opintojen jälkeen, yliopistotutkija Kati Vasalampi selittää.

Pelkkä läksyjen tekoon tai parempaan koulusuoriutumiseen patistaminen ei siis riitä ajamaan nuorta eteenpäin koulupolulla, vaan nuori tarvitsee myös ystäviä. Ystävyydestä ja hyväksytyksi tulemisen tunteesta kumpuava yhteenkuuluvuus auttaa nuorta samaistumaan opiskelijayhteisöön ja kouluunsa sekä sen arvoihin ja sääntöihin.

– Hyväksytyksi tulemisen kokemus on kuitenkin jokaisen ihmisen perustarve, ja sen huomiotta jättämisellä on todennäköisesti kielteisiä seurauksia nuoren terveydelle ja hyvinvoinnille. Opiskeluelämässä seurauksia voivat olla heikentynyt opiskelumotivaatio ja kyynistyminen koulutyötä kohtaan. Tällainen kielteinen kehitys saattaa lopulta johtaa jopa opintojen keskeyttämiseen, Vasalampi kertoo.

Tutkimuksen aineisto on osa Finnish Educational Transitions (FinEdu) pitkittäisseurantaa ja sen aineisto on kerätty vuosina 2004–2018. Tutkimukseen osallistui 1520 opiskelijaa. Tutkimushanke on Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhdessä toteuttama ja sen tavoitteena on tutkia nuorten valintoja sekä niihin liittyviä tekijöitä nuorten siirtyessä perusopetuksesta jatkokoulutukseen ja työelämään. Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija, PsT, Kati Vasalampi, kati.vasalampi@jyu.fi, +358408054126

Apulaisprofessori, PsT, Noona Kiuru, noona.kiuru@jyu.fi, +358408054740

Professori, PsT, Katariina Salmela-Aro, katariina.salmela-aro@helsinki.fi, +358504155283

Tiedottaja Kirke Hassinen, kirke.m.hassinen@jyu.fi,  +358408461395

Julkaisu:

Vasalampi, K., Kiuru, N., & Salmela-Aro, K. (2018). The role of a supportive interpersonal environment and education-related goal motivation during the transition beyond upper secondary education. Contemporary Educational Psychology, 55, 110-119. doi: 10.1016/j.cedpsych.2018.09.001