Väitös

Väitös 27.4.2019: Yhdessä oppimisen ihanuus ja kurjuus – tasavertaisuus asettaa haasteita ryhmätyölle (Mäensivu)

Aika:

27.4.2019 12:00 — 15:00


Sijainti: Seminaarinmaki , S 212 (Vanha Juhlasali)
Tiedote: 27.4.2019: Yhdessä oppimisen ihanuus ja kurjuus – tasavertaisuus asettaa haasteita ryhmätyölle (Mäensivu)
Yhdessä oppiminen ja ryhmässä toimiminen ovat keskeisiä koulutuksen periaatteita aina perusopetuksesta korkeakoulutasolle. Näiden periaatteiden avulla tavoitellaan oppilaiden ja opiskelijoiden aktiivista toimijuutta sekä pyritään nostamaan heidät oppimisprosessin keskiöön opettajan ja opettamisen sijaan. Toimiva ryhmätyöskentely ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä aiemmin opitut toimintatavat luovat haasteita toiminnalle.

KM Marja Mäensivu tutki väitöskirjassaan luokanopettajaopiskelijoiden opiskelutilanteita. Mäensivun tutkimuksesta käy ilmi aikaisempien kokemusten ohjaavan opiskelijan tulkitsemaan opiskelutilanteita demokraattisiksi tai hierarkkisiksi.

Mäensivu havaitsi tutkimuksessaan opiskelijoiden pyrkivän välttämään erimielisyyttä ja johtajan roolia demokraattiseksi koetussa ja kehystetyssä opiskelutilanteessa.

– Vaikka tasavertaisuus on keskeinen ryhmätyön piirre, sen korostaminen osittain myös esti ryhmän työskentelyn kehittymisen ja itse opiskelun. Erimielisyyden käsittelyn ja työn organisoinnin sijaan opiskelijat keskittyivät hyvän ilmapiirin ylläpitoon, Mäensivu toteaa.

Opiskelijan ja ohjaajan välillä puolestaan tulkittiin olevan epäsymmetrinen asetelma, mikä sai opiskelijat kehystämään tilanteet hierarkkisiksi. Jos ohjaajan tulkittiin olevan esimerkiksi pelottava arvioija, opiskelija ei nähnyt itseään aktiivisena oppijana, vaan enemmänkin ohjaajan odotusten kuuliaisena täyttäjänä.

Aikaisempi ymmärrys opiskelusta saattaa estää uudenlaisten toimintatapojen omaksumista korkeakouluopinnoissa. Jotta taustalla vaikuttaviin rakenteisiin päästään käsiksi, on ne ensin tuotava päivänvaloon.

– Esimerkiksi ohjaajien ja opiskelijoiden suhteessa vallitseva hierarkkinen asetelma ei poistu ainoastaan toimintatapoja muuttamalla. Ohjaajien on opetustyössä otettava huomioon nämä aikaisemmin rakentuneet, opiskelijaa ohjaavat tekijät ja tehdä myös opiskelijat niistä tietoisiksi. Hierarkkinen asetelma ei poistu vain toimintatapoja muuttamalla, Mäensivu pohtii.

Perusopetuksen suunnittelussa keskeistä puolestaan olisi miettiä, millaisia toiminta- ja ajattelumalleja kouluympäristössä luodaan oppilaille.

Väitöskirja perustuu laadulliseen tapaustutkimukseen yhdestä luokanopettajaopiskelijoiden ryhmästä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Integraatiokoulutuksessa. Mäensivu seurasi opiskelijaryhmän ohjaus- ja vertaistilanteita kahden lukuvuoden ajan keräten muun muassa havainnointi- ja haastatteluaineistoa, jota tarkasteli Erving Goffmanin kehittämän kehysanalyysin näkökulmasta.

Mäensivun kasvatustieteen väitöskirjan "Hierarkia ja demokratia opiskelutilanteiden jäsentäjinä. Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja toimintaa ohjaavat kehykset" tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 27.4. klo 12 alkaen Vanhassa Juhlasalissa (Seminarium, S212). Vastaväittäjänä toimii professori Auli Toom (Helsingin yliopisto) ja kustoksena lehtori Matti Rautiainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätietoja:

Marja Mäensivu, marja.f.maensivu@jyu.fi, puh. 040 805 5142

Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, puh. 040 846 1395

Hämeenkyröläistaustainen Mäensivu kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulun lukiosta 1999. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi ja luokanopettajaksi 2007. Mäensivu työskentelee kasvatustieteen yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 80, Jyväskylä 2019 ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7754-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7754-2 (PDF).