Tutkimusuutiset

Välttelyä vai vastuullisia arvovalintoja – millainen sinun esimiehesi on?

Työelämässä tapahtuvaa epäeettistä toimintaa on tärkeä ymmärtää ja ehkäistä. Johtajien tulisi osata ottaa vastuuta haastavista tilanteista ja osoittaa sitoutumista moraalisiin arvoihin. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus kartoittaa suomalaisten johtajien moraalisen identiteetin statusta.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa suomalaiset johtajat kuvasivat moraalista päätöksentekoa työelämässään. Johtajien vastauksista tunnistettiin neljä erilaista moraalista identiteettityyliä: saavutettu (34 %), omaksuttu (30 %), selkiytymätön (23 %) ja etsivä (13 %).

– Saavutettu identiteetti on työelämän eettisen päätöksenteon kannalta tavoitelluin vaihtoehto, toteaa työ- ja organisaatiopsykologian dosentti Mari Huhtala.

Saavutettu identiteetti kuvasi johtajia, jotka noudattivat toiminnassaan selkeää, itse muodostettua arvoperustaa. He olivat sitoutuneet arvoihinsa ja sovelsivat niitä joustavalla, mutta vastuullisella tavalla työssään. Omaksutun identiteetin johtajilla oli puolestaan selkeä tapa toimia, mutta päätökset rakentuivat ulkopuolisten arvojen varaan. He kertoivat esimerkiksi sitoutuneensa oman organisaationa arvojen ja toimintatapojen noudattamisen kyseenalaistamatta niitä.

– Jos yrityksen arvot eivät ole vastuullisella pohjalla, omaksuttu identiteetti voi olla riski epäeettiselle toiminnalle. Tällöin johtaja voi itsekin ajautua toimimaan ”harmaalla alueella”, esimerkiksi tavoittelemaan voittoa keinoja kaihtamatta, Huhtala huomauttaa.

Tutkimuksessa johtajilla havaittiin myös selkiytymätöntä ja etsivää identiteettiä. Selkiytymätön moraalinen identiteetti kertoi selkeän arvopohjan puuttumisesta. Tämä liittyi tutkijoiden mukaan usein eettisten päätöksentekotilanteiden välttelyyn.

– Nämä johtajat kuvasivat tekevänsä päätöksiä vetoamalla vain faktoihin ja numeroihin, jolloin tilanteesta häivytetään sen moraalinen ulottuvuus. Tai he kertoivat siirtävänsä vastuun jollekin muulle, vaikkapa omalle esimiehelle, kertoo Huhtala.

Mikäli johtaja kuitenkin aktiivisesti pohtii ja vertailee erilaisia moraalisia näkökulmia, on hänen identiteettinsä etsivä. Omien arvojen löytämisessä auttavat esimerkiksi kysymykset siitä, mikä on itselle tärkeää ja millaisten arvojen pohjalta haluaa työnsä tehdä.

Moraalista identiteettiä voi kehittää

Mikä neuvoksi, jos oma identiteetti ei tue moraalista toimintaa työelämässä? Tutkijoiden mukaan identiteetin kehityksessä ei ole pysyviä päätepisteitä, vaan identiteetti rakentuu läpi aikuisuuden.

– Työelämässä tulisi huomioida nykyistä enemmän moraalisten arvojen tärkeys osana vastuullista toimintaa. Johtajille ja työntekijöille olisi tärkeää tarjota mahdollisuuksia kehittää omaa moraalista tietoisuuttaan koulutuksen, konsultoinnin ja työyhteisön arjen keinojen kautta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi omien kokemusten reflektointia ja niistä oppimista, jolla voidaan pyrkiä lisäämään eettistä herkkyyttä, Huhtala pohtii.

Tutkijoiden mukaan jatkotutkimuksissa olisikin tarpeellista selvittää tarkemmin, miten moraalinen identiteetti kehittyy ajan kuluessa. Mikä voi aikaan saada muutosta, käynnistää aiempien sitoumusten kyseenalaistamista ja uusien arvojen etsintää?

Tutkimus perustui fokusryhmäkeskusteluihin, joihin osallistui 16 esimiestä, sekä kyselytutkimukseen, jossa oli mukana 180 johtajaa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Moraalinen työidentiteetti: Miten eettiset dilemmat työssä ja eettinen organisaatiokulttuuri muokkaavat sen kehitystä.

Alkuperäinen artikkeli:

Mari Huhtala, Anna-Maija Lämsä & Taru Feldt (2019). Applying the identity status paradigm to managers’ moral identity. Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, 4(2), DOI: 10.16993/sjwop.50. Open access: https://www.sjwop.com/articles/10.16993/sjwop.50/

Lisätiedot:

Tutkijatohtori, dosentti Mari Huhtala, Jyväskylän yliopisto, mari.huhtala@jyu.fi, p. 040 8054236

Hankkeen verkkosivu: http://r.jyu.fi/yG6