Tutkimusuutiset

Hyvinvointiyhteiskunta, luontosuhde ja kulttuuri selittävät pohjoismaalaisten liikunta-aktiivisuutta

Kansainvälisten vertailujen valossa Pohjoismaat ovat liikunnallisesti aktiivisia kansakuntia. Tilastojen mukaan noin 70 prosenttia maiden asukkaista harrastaa liikuntaa vähintään muutaman kerran viikossa. Täysin liikuntaa harrastamattomia on vain noin 10‒15 prosenttia väestöstä. Suomalaisnuoret lopettavat seuroissa harrastamisen pohjoismaalaisista nuorimpina.

Vaikka fyysisesti passiivinen elämäntapa ja terveytensä kannalta vähän liikkuvien määrä on globaalien trendien suunnassa lisääntynyt myös Pohjoismaissa, on liikunnan harrastamisella meillä yhä vankka asema. Erityisesti omaehtoisen liikunnan määrä on suuri ja usein vapaa-ajan liikuntaa tapahtuukin yksin tai kaveriporukoissa.

- Liikunnan harrastamista selittäviä tekijöitä kaikissa Pohjoismaissa on tasa-arvoon sekä poliittisesti ja taloudellisesti vakaisiin oloihin rakentunut hyvinvointiyhteiskunta, vahva liikunnan kansalaistoiminta, läheinen suhde luontoon sekä yksilön hyvinvoinnista omaa vastuuta ja velvollisuutta korostava kulttuurinen mentaliteetti, kertoo yliopistonlehtori Hanna Vehmas Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Suomessa lapset osallistuvat organisoituun liikuntaan entistä nuorempina. Kehitys on muissakin Pohjoismaissa samansuuntaista, mutta muualla onnistutaan paremmin pitämään teini-ikäisetkin vielä mukana. Meillä pudotus 11. ikävuoden jälkeen on paljon jyrkempää. Islannissa esimerkiksi 13-vuotiaat harrastavat vielä keskimäärin lähes kahta eri lajia seurassa.

Suomessa on yleisenä käsityksenä se, että aikuiset ovat innolla mukana seuratoiminnassa. Sekä jäsenmäärällä että liikuntatoimintaan osallistujien määrällä Suomi on kuitenkin Pohjoismaiden listassa viimeisenä. Islannissa ja Tanskassa luvut ovat kaksinkertaiset.  

- Yksityisen sektorin merkityksen kasvu etenkin aikuisväestön liikuntapalvelujen tuottajana on selvä trendi. Näin ollen väestön sosioekonomisten erojen kasvaessa myös liikunnan harrastamismahdollisuudet eriarvoistuvat, yliopistonlehtori Kati Lehtonen lisää.

Liikuntatieteellinen tiedekunta oli mukana Routledgen yhteispohjoismaisessa kirjahankkeessa (Sport in Scandinavia and the Nordic Countries, Routledge 2019), jossa tarkasteltiin liikunnan harrastamisesta kaikissa viidessä Pohjoismaassa. Suomen osuuden kirjoittajana olivat professori Pasi Koski Turun yliopistosta sekä yliopistonlehtorit Lehtonen ja Vehmas Jyväskylän yliopistosta.

Lisätietoja: 

  • Yliopistonlehtori Kati Lehtonen, kati.m.k.lehtonen@jyu.fi, 0500 460162
  • Yliopistonlehtori Hanna Vehmas, hanna.m.vehmas@jyu.fi, 040 805 3977