12.04.2019
Tutkimusuutiset

Tutkijat kehittivät geenikäsittelyn, joka poistaa bakteereilta vastustuskyvyn antibiooteille

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuoren tutkimusryhmälle 255 000 euron avustuksen geeninsiirtotutkimuksiin. Ryhmä kehittää molekyylibiologian tutkimuksessa keinoja, joilla voidaan hillitä bakteerien nopeasti yleistyvää antibioottiresistenssiä. Jalasvuoren tutkimusryhmän tavoitteena on tuottaa bakteereja, joita voidaan käyttää probioottien tavoin nopeuttamaan esimerkiksi ESBL-kantajuudesta parantumista.

Matti Jalasvuoren mukaan bakteerit muuttuvat vastustuskykyisiksi antibiootteja vastaan pääosin kahdesta syystä: antibiootteja käytetään paljon, ja lisäksi bakteereilla on kyky levittää vastustuskykyä aiheuttavia geenejä muihin bakteereihin. 

”Bakteerit saattavat siis muuttua vastustuskykyisiksi, vaikka eivät altistuisikaan ympäristössään antibiooteille. Etenkin hankalia sairaalainfektioita aiheuttavien suolistoperäisten bakteerien kuten Escherichia colin ja Klebsiella pneumoniaen antibioottiresistenssin syynä on usein geeninsiirto bakteereiden välillä”, sanoo Jalasvuori. 

CRISPR-geenielementti  tunnistaa ja hajottaa bakteerisolussa vastustuskyvyn tuottavan geenin

Bakteerien geeninsiirto voidaan kuitenkin valjastaa niitä itseään vastaan. Tutkimusryhmineen Jalasvuori on kehittänyt geneettisesti muokattuja bakteereita, jotka levittävät resistenssin sijaan vastustuskykygeenejä tuhoavaa CRISPR-geenielementtiä. 

Bakteerisolussa CRISPR tunnistaa vastustuskyvyn tuottavan geenin ja hajottaa sen. Elementit voidaan siirtää harmittomiin bakteereihin, joiden avulla ne viedään esimerkiksi suolistoon ja siten osaksi luonnollista bakteeriflooraa.

”Tämän elementin siirtyminen bakteeriin tekee aiemmin vastustuskykyisestä bakteerista jälleen herkän antibiooteille, ja siten tulevaisuudessa sen avulla voi olla mahdollista vaikkapa vähentää vastustuskykygeenien yleistymistä tuotantoeläimissä. Seuraavaksi laajennamme testejä ja tutkimme CRISPR-käsittelyn toimivuutta potilasnäytteissä, jotka on kerätty ESBL-kantajilta”, toteaa Jalasvuori. 

Jalasvuoren tutkimusryhmä työskentelee bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Ryhmä on myös osa antibioottivastustuskykyyn vastauksia etsivää Helsinki Institute of Life Science Grand Challenge –konsortiota. 

Tuore tutkimus aiheesta on julkaistu juuri Gut Microbes –lehdessä otsikolla "Midbiotics: conjugative plasmids for genetic engineering of natural gut flora." Linkki julkaisuun:

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/19490976.2019.1591136

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Matti Jalasvuori, matti.jalasvuori@jyu.fi, puh. 050 413 5092

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351

https://www.jyu.fi/science/en/bioenv/research/biosciences/jalasvuori-group/front-page

http://mattijalasvuoriresearch.blogspot.com/

https://www.jyu.fi/science/fi

Facebook: jyuscience Twitter: @jyscience Instagram: jyscience