02.04.2019
Tutkimusuutiset

Keskitetyillä tietojärjestelmillä ja tekoälyllä kustannustehokkuutta uusiin sote-järjestelmiin

Uuden sukupolven tietojärjestelmät ja tekoälyn hyödyntäminen tuovat merkittävää lisäarvoa sote-järjestelmissä. Täysimääräinen hyöty saavutetaan uudistettavien Kelan järjestelmien ja maakunnallisten järjestelmien yhdistelmällä.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijat ovat löytäneet 10 toimenpide-ehdotusta, jotka esitellään neliosaisessa kirjasarjassa. Kirjoissa esitellään toimenpideohjelma, joka käsittelee tietojärjestelmien lisäksi mm. kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää johtamisessa, diagnostiikassa, hoitoprosesseissa ja interventioissa sekä kyberturvallisuudessa.

– Uusilla tietojärjestelmillä ja tekoälyllä pystytään saavuttamaan merkittävä toiminnan tehostaminen sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa että varsinaisissa hoitoprosesseissa, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja professori Pekka Neittaanmäki.

Uutta tietoa sote-tietojärjestelmistä ja tekoälyn hyödyntämisestä

Kirjasarjan ensimmäisessä osassa esitellään tekoälyn perusteita ja teknologian hyödyntämisen nykytilaa Suomessa. Lisäksi kirjassa kuvataan hankkeen aikana tehtyä tutkimustyötä ja käyttötapauksia tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista.

kirja2.PNGSarjan toinen osa käsittelee kyberturvallisuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa laaja-alaisesti perusteineen ja esimerkkeineen. Lisäksi teoksessa esitellään tekoälypohjaisia ICT-arkkitehtuuriratkaisuja, joilla uhkia voidaan torjua ja keinoja sairaaloiden kyberturvallisuuden edistämiseksi. Kirjassa esitellään myös käyttäjäkokemuksia tekoälypohjaisista hyvinvointilaitteista, käydään läpi lainsäädäntöä, terveystietojen yksityisyyden turvaa, luotettavaa tietojen jakamista sekä kansallista SOTE IT -järjestelmää.

kirja3.PNGKolmas kirja käsittelee tekoälyn mahdollisuuksia ja sovelluskohteita kansansairauksia ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteon tukena. Keskeinen näkökulma on ennaltaehkäisyn vaikutus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen. Kansansairaudet tuottavat yhteiskunnalle vuosittain yli viidentoista miljardin euron välilliset ja välittömät kulut, joten ennaltaehkäisy on avainasemassa myös taloudellisesta näkökulmasta.

kirja4.PNGKirjasarjan neljäs osa käsittelee tekoälyn käyttöä terveysdatan hyödyntämisessä, palveluprosessien tehostamisessa sekä tekoälysovellusten liittämistä osaksi kansalaisten omaehtoisen terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä. Kirja sisältää myös arvion säästöpotentiaalista, joka voidaan saavuttaa informaatioteknologian ja tekoälyn hyödyntämisellä.

Uuden sukupolven tietojärjestelmien ja tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon kehityksessä

Alan kehittämistyölle esitetään 10 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyvät 1) kansallisen tason tiedonhallinta-alustan käyttöönottoon, 2) uuden sukupolven potilastietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon, 3) tekoälyn ja läpimurtoteknologioiden yhteisvaikutuksen hyödyntämiseen, 4) johtamiskäytäntöihin, 5) palveluprosesseihin, 6) asiakassuunnitelmaan, 7) ennaltaehkäisyyn ja omahoitoon, 8) tekoälyn hyödyntämiseen diagnostiikassa, 9) lääkehuoltoon ja 10) logistiikkaan.

– Tekoälytuettu sote-datan hyödyntäminen ei toimi kuntakohtaisissa ratkaisuissa. Kustannustehokkuus saavutetaan vain laajemmissa maakunta- ja kansallisen tason toteutuskokonaisuuksissa. Ne mahdollistavat aidosti eri toimijoiden välisen yhteistyön, tiedon liikkuvuuden toteutumisen, asiakkaiden kokonaisvaltaisen hoidon ja palvelujen koordinoinnin aina perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon kautta sosiaalipalveluihin saakka, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja professori Neittaanmäki.

Neljään kirjaan on tiivistetty Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa -tutkimusprojektin aikana tuotettu tietämys. Hankkeen päärahoittajana oli Business Finland ja muina rahoittajina mm. Sitra ja sairaanhoitopiirit.

Hanke kesti syksystä 2016 kevääseen 2019. Samaan ajanjaksoon osui Suomen sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien ja lainsäädännön uudistaminen, joka jatkuu vielä huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Hankkeen aikana tutkijat osallistuivat aktiivisesti sote-alan kehitystyöhön.

Tutkimusten perusteella esitetyt analyysit ja toimenpide-ehdotukset ovat lainsäädäntötyöstä ja muista yhteiskunnallisista uudistuksista riippumattomia yleisen tason esityksiä. Hankkeessa tutkittiin, miten tekoälyn avulla terveydenhuoltoon voitaisiin saada aikaan kansantaloudellisia säästöjä tai kustannustasojen nousujen hidastamista kansallisesti sekä yksilö- ja maakuntatasolla.

Lisätietoja

Professori Pekka Neittaanmäki, puh. 040 550 7005, pekka.neittaanmaki@jyu.fi

Kirjasarja

  1. Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa
  2. Kyberturvallisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa
  3. Interventiot ja tekoäly terveydenhuollossa
  4. Suomen terveysdata ja sen hyödyntäminen