03.04.2019
Yliopiston uutiset

Lobbarit käyttävät toimittajia poliittisen päätöksenteon välikappaleina

Medialla on tärkeä rooli politiikassa. Tämän vuoksi erilaiset intressitahot pyrkivät vaikuttamaan siihen. Ahkeria lobbaajia ovat erityisesti järjestöt, teollisuus, sosiaali- ja terveysala sekä mainos- ja viestintätoimistot.

Nykyajan mediakenttää voi verrata karuselliin. Juttuja lentää sisään ja ulos nopealla aikataululla ja usein myös hyvin kevyellä toimitustyöllä. Tähän hullunmyllyyn ulkopuolinen pääsee herkästi heittämään omat mausteensa sekaan ilman, että kukaan pysähtyy tarkastamaan, että mistä tieto on peräisin.

Jyväskylän yliopiston Journalistit lobbauksen kohteena -hankkeessa selvitetään, kuinka mediaa käytetään poliittisen päätöksenteon välikappaleena.

– Lobbarit käyttävät lukuisia eri tekniikoita, mutta selkeitä ydinkeinoja ovat tiedollinen vaikuttaminen, toimittajien henkilökohtainen suostuttelu ja erilaiset julkisuustempaukset. Lisäksi lobbarit monitoroivat mediaa säännöllisesti ja pyrkivät rakentamaan toimittajien kanssa henkilökohtaisia verkostoja, Markus Mykkänen kertoo.

Kuutti_Mykkänen_netti.jpg
Heikki Kuutti (vas.) ja Markus Mykkänen. Kuva: Sari Laapotti
Ilmiö ei ole uusi. Toimittajiin on aina pyritty vaikuttamaan, mutta 2000-luvulla toiminta on muuttunut suunnitelmallisemmaksi ja ammattimaisemmaksi. Mykkänen ja Heikki Kuutti ovat kartoittaneet journalisteihin vaikuttamista sekä haastatelleet toimittajia ja viestintäalan lobbaajia.

Lobbauksen tarkoitus on synnyttää mediassa keskustelua halutuista aiheista. Tämä ei sinällään ole ongelma, koska median tarkoitus onkin nostaa poliittisia asioita esiin ja antaa niille erilaisia näkökulmia. Mutta:

– Lobbarit pyrkivät mediaan päästäkseen vaikuttamaan journalistisiin sisältöihin. Samalla erilaisten intressitahojen mukana olo poliittisessa päätöksenteossa tuottaa medialle tärkeitä uutisaiheita. Toimittajalla voi olla melkoinen työ tasapainoilla mediatalon oman ansaintalogiikan ja journalistin etiikan välillä, joka kieltää luovuttamasta toimituksen päätösvaltaa ulkopuolelle, Kuutti huomauttaa.

Haasteeksi voikin muodostua se, että erikoistoimittajien määrä on vähentynyt ja tilalle on tullut enemmän yleistoimittajia. Varsinkin nuoremmilta toimittajilta puuttuu kokemus ja näkemys asioista.

– Toimittajat eivät enää ole yhtä vahvoja asiantuntijoita esimerkiksi poliittisissa teemoissa. Myös päätoimittajan vastuu on väljentynyt ja sitä on valutettu keskiportaan päälliköille. Toimitustyössä ei ole määrätietoista tutkivaa otetta eikä selkeää vastuuta, ja tämä avaa oven ulkopuoliselle painostukselle, Kuutti sanoo.

Monelle suomalaiselle media on ainoa informaatiokanava siihen, mitä politiikassa tapahtuu. Toimittajilla on siis iso vastuu.

– Emme lähtökohtaisesti pidä lobbaamista negatiivisena asiana. Mutta yleisöllä pitää olla mahdollisuus nähdä, minkälaisia päätöksiä toimituksessa on tehty ja mitä materiaalia on käytetty, ja muodostaa mielipide median toiminnasta sen pohjalta. Läpinäkyvyyden kautta journalismi pystyy lisäämään luotettavuutta, ja tähän haluamme hankkeessamme vaikuttaa, Mykkänen painottaa.


Lisätiedot:

Markus Mykkänen, tutkijatohtori, hankkeen päätutkija
Kieli- ja viestintätieteiden laitos
markus.mykkanen@jyu.fi
050 353 6669

Heikki Kuutti, tutkimuskoordinaattori
Kieli- ja viestintätieteiden laitos
heikki.kuutti@jyu.fi
040 576 7865

https://www.jyu.fi/medialobbaus