09.04.2019
Tutkimusuutiset

Paavo Lipposen isyysvapaa aloitti keskustelun työn ja perheen yhdistämisestä – "tavalliset" isät ääneen vasta parikymmentä vuotta myöhemmin

Uuden tutkimuksen mukaan mediassa käsitellään miesjohtajien perheasioita ristiriitaisesti. Pysähtyneisyys ja vanhat arvot rehottavat edelleen.

Kun silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) jäi kahden viikon isyysvapaalle vuonna 1998, hän tuli aloittaneeksi kokonaan uuden aikakauden suomalaisessa mediassa. Lipposen isyysvapaa oli ensimmäinen kerta, kun keskustelu johtavassa asemassa olevien miesten työn ja perheen yhdistämisestä levisi tutkijoiden piiristä koko kansan keskuuteen.

Lipposen isyysvapaasta kului kuitenkin viime vuosiin asti, että "tavalliset" isät pääsivät puhumaan aiheesta julkisuudessa, selviää Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen median luomaa kuvaa johtajien ja asiantuntijoiden isyydestä. Aineistona käytettiin maan suurimpien sanomalehtien, esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Kauppalehden, juttuja vuosilta 1990–2015.

Pääministerin isyysvapaan jälkeen 2000-luvun alussa media esitteli useita muitakin miespoliitikkoja osallistuvina isinä. Pian sen jälkeen ääneen pääsivät myös tutkijat ja perhevapaauudistuksia vaatineet naiset, mutta isiltä itseltään harvoin kysyttiin mitään.

Tutkimuksen mukaan liike-elämän johtotehtävissä toimivat isät ovat päässeet puhumaan mediassa työn ja perheen yhdistämisestä vasta tällä vuosikymmenellä.

Tutkimuksessa selvisi, että mediassa käsitellään miesjohtajien perheitä hyvin ristiriitaisesti. Toisaalta nykyisin monissa jutuissa kannustetaan osallistuvaan isyyteen, mutta edelleen julkaistaan juttuja, joissa asenteet ovat pysyneet muuttumattomina vuodesta 1990. Näissä jutuissa työelämä kuvataan niin vaativaksi, että isyyden yhdistäminen siihen on mahdotonta.

– Jutuissa oletetaan usein työelämässä menestyvien miesten käyttäytyvän ikään kuin heillä ei olisi perhettä ollenkaan, kertoo väitöskirjatutkija Emilia Kangas Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Tutkimuksen mukaan äitien ja isien hoivavastuun tasa-arvoinen jako edellyttää vanhempainvapaauudistusta. Hoivavastuu nähdään työpaikoilla edelleen usein naisten vastuulla olevana. Tämä jarruttaa työpaikkojen kehitystä. Suomi on miesten perhevapaissa jäljessä muita Pohjoismaita, ja Kankaan mielestä meillä tulisi kasvattaa vanhempainvapaiden isille kiintiöityä osuutta.

– Kun laajasta isyysvapaasta tehdään yleinen käytäntö, syntyy myös miehille vanhempainvapaaseen kannustavia roolimalleja, Kangas sanoo.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Gender, Work and Organization -lehdessä, joka on kansainvälisesti arvostettu työelämää ja sukupuolta tarkasteleva tieteellinen julkaisu. Tutkimus on tehty Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston WeAll-hankkeessa (Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä, hankenumero 292883, weallfinland.fi). Hankkeen tavoitteena on edistää kestävää ja tasa-arvoista työelämää.

Lähde: Kangas, Emilia, Lämsä, Anna-Maija & Jyrkinen, Marjut. Is Fatherhood Allowed? Media Discourses of Fatherhood in Organizational Life. Gender, Work and Organization. (DOI) - 10.1111/gwao.12352

Lisätietoja

Emilia Kangas

emilia.e.kangas@jyu.fi

0408281156