Uutiset edupsy

Sydämen syke tahdistaa oppimista

Aivojen sähköisessä toiminnassa esiintyy eritaajuisia, toisiinsa tahdistuneita rytmejä. Rytmien välinen vaihteleva synkronia mahdollistaa tehokkaan viestinnän hermosolujoukkojen välillä. Monet kehon fysiologiset toiminnot, kuten syke ja hengitys, tahdistuvat toisiinsa. Myös aivojen ja kehon välillä on tahdistunutta toimintaa. Esimerkiksi oppimiseen vaikuttavassa hippokampuksessa on havaittu hengitykseen tahdistuvaa aktiivisuutta. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen käyttäytymisneurotieteen ryhmässä tutkittiin mahdollista aivojen ja kehon välisien rytmisten vaihteluiden merkitystä oppimiseen.

Apuraha tuo lasten ja nuorten kokeman vallankäytön valoon

Suomen Kulttuurirahasto myönsi 200 000 euron apurahan lasten ja nuorten lähisuhteiden konfliktien ja vallankäytön tutkimukseen. Apuraha tuo Jyväskylän yliopiston tutkijoille mahdollisuuden perehtyä yhteiskunnallisesti tärkeään, mutta toistaiseksi vähän tutkittuun ilmiöön.

Elokuva ja kirja kannustavat kouluja kohti parempaa demokratiaa

Valeuutiset, vihapuhe ja ihmisarvon loukkaukset ovat arkisia uutisaiheita kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan ihmisten aktiivisuus muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ja paikallisyhteisön rakentamisessa on saanut ihmiset puolustamaan ja vaatimaan vahvempaa demokratiaa.

Masentunut havaitsee ilmeet eri tavoin kuin terve

Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijat selvittivät nyt ensimmäistä kertaa kasvojen automaattista havainnointia masennuksessa. Tutkimuksessa käytettiin aivotoimintaa mittaavaa magnetoenkefalografiaa (MEG).

Kv-kesäkoulusta eväitä väitöksen jälkeiseen elämään

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja monitieteisen aivotutkimuskeskuksen European Training Network (ETN) -projektit ChildBrain ja PredictAble järjestävät 5.-7. kesäkuuta 2018 kansainvälisen kesäkoulun teemalla “Life after PhD” eli ”Elämä tohtoroitumisen/väitöksen jälkeen”. Kesäkoulun tapahtumapaikkana ovat yliopiston rakennukset Agora ja Ruusupuisto.

Uupuvat vanhemmat eivät toivo lisää lapsia

Yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen ja väsymyksen vaikuttaneen heidän toiveisiinsa hankkia lisää lapsia. Tämä selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Kysymyksessä on keväällä 2018 käynnistynyt Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät -tutkimus, josta on saatu ensimmäiset tulokset.

Heikki Lyytisen UNESCO-professuurille jatkoa

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on solminut Jyväskylän yliopiston kanssa UNESCO oppituoli -sopimuksen vuosiksi 2019-2023 teemalla "Lukutaito kuuluu kaikille". Kehitysneuropsykologian emeritusprofessori Heikki Lyytinen on hoitanut tehtävää UNESCO-professorina jo nelivuotiskauden 2015-2019.

Mitä nuoruus kertoo keski-ikäisen identiteetistä?

Tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa osoitettiin nuorten aikuisten persoonallisuustyylien ennustavan identiteetin muotoutumista myöhemmin aikuisiällä. Tutkijat yllättyivät etenkin identiteetin vaihtelusta miehillä, joilla oli nuoruusiässä käyttäytymisen hallinnan ongelmia.

Perhekeskeinen dialoginen hoito parantaa psykoosin hoitotulosta

Pitkässä 19 vuoden seurantatutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa psykoosin vuoksi hoitoon Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ohjautuneiden selviytymistä, ja verrattiin tuloksia muualla Suomessa hoitoon ohjautuneiden vastaaviin tuloksiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös psykoosilääkityksen merkitystä psykoosin hoidossa. Tuloksista selviää käytössä olevan perhe- ja verkostokeskeisen hoitomallin parantavan psykoosin hoitotulosta merkittävästi.

Aivotutkimuskeskus käy täysillä – ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin

Jyväskylän yliopiston Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen toiminta saavutti tärkeän rajapyykin, kun ensimmäiset magnetoenkefalografia (MEG) mittausmenetelmää hyödyntäneet tutkimukset julkaistiin kesän alussa. Yliopiston iso laitehankinta, Suomen kolmas aivojen toimintaa mittaava MEG-laite otettiin käyttöön vain kolme vuotta sitten.

Kielen piirteitä voidaan oppia passiivisesti aikuisenakin

Opetellessasi uutta kieltä keskityt tietoisesti havaitsemaan eroja äänteiden välillä. Aluksi eroja äänteiden välillä voi olla melkein mahdoton havaita. Vähitellen kykysi erotella ääniä paranee. Tällaista oppimista kutsutaan kuulonvaraiseksi havainto-oppimiseksi.

Uraohjauksen erikoistumiskoulutus vastaa tulevaisuuden haasteisiin

Jatkuvasti muuttuva työelämä vaatii niin työnhakijoilta kuin työssä olevilta sopeutumista ja omien taitojen päivittämistä. Uraohjaajat taas tarvitsevat kykyä ennakoida tulevaisuuden töitä ja trendejä auttaessaan monimuotoisten urapolkujen rakentamisessa ja tukiessaan jatkuvaa, elinikäistä oppimista työelämässä.

Yläkouluun siirtyminen huolestuttaa nuoria jo ennalta

Alakoulusta yläkouluun siirtyvät nuoret ovat etukäteen huolissaan kaverisuhteista, muista sosiaalisista suhteista, yläkoulussa pärjäämisestä ja kiusaamisesta, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetussa TIKAPUU-pitkittäishankkeessa.

Yläkoululaisten lukutaidon arviointiin uusi menetelmä

Luku- ja kirjoitustaito ovat keskeisiä oppimisen ja kouluttautumisen välineitä. Noin viidennes suomalaisnuorista ei kuitenkaan saavuta peruskoulun aikana riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Tunnistamatta jäävät lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat voivat pahimmillaan vaikeuttaa kouluttautumista ja työllistymistä sekä rajoittaa sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuuden mahdollisuuksia tietoyhteiskunnassa. Jotta oikeanlainen tuki pystyttäisiin aloittamaan mahdollisimman aikaisin, lasten ja nuorten lukivaikeuksien luotettava tunnistaminen on erityisen tärkeää.