Uutiset Bioenv

Mutaatio aiheuttaa sydämen läppävikaa

Sydämen läppäviasta kärsii noin 3 % maailman väestöstä. Se on myös yleisin sydänleikkausten syy, sillä lääkehoitoa ei ole vielä saatavilla. Tuore tutkimus tuo uutta tietoa sydämen läppävikaa aiheuttavasta mutaatiosta ja auttaa sairauden syntymekanismin selvittämistä sekä lääkehoidon kehittämistä.

Biologeille kaksi uutta akatemiahanketta

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella aloittaa syyskuussa kaksi uutta ekologiaan ja evoluutioon liittyvää akatemiahanketta. Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt yhteensä noin miljoonan euron rahoituksen akatemiatutkija Anna Kupariselle ja akatemiatutkija Lotta-Riina Sundbergille.

Uutta tietoa lihasrappeumasairauksien ymmärtämiseksi

Jyväskylän yliopiston ja Cambridgen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet yksityiskohtia lihasten kiinnittymiskohtien rakenteesta sekä niiden toiminnasta. Tutkimuksesta saatiin uutta tietoa lihasrappeumasairauksien ymmärtämiseksi sekä liikunnan aiheuttamien lihasmuutosten ymmärtämiseksi.

Kalaistutukset muuttavat koko ekosysteemiä

Poikasistutukset ovat etenkin sisävesissä suosittu keino lisätä kalastussaaliita tai vahvistaa heikentyneitä kalakantoja. Yhden lajin poikasten lisääminen voi kuitenkin vaikuttaa toisiin kalalajeihin ja koko vesiekosysteemiin odottamattomilla tavoilla.

Metsien käyttöön etsitään ratkaisuja 1,6 miljoonalla eurolla

Jyväskylän yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkimusprojekti etsii kestäviä metsäpolitiikan keinoja, joilla voidaan sovittaa yhteen biotalouslinjauksen metsähakkuiden lisäämistavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.  Hankkeen kulmakivenä on vahva sidosryhmäyhteistyö, jolla varmistetaan, että tuloksista hyötyvät kaikki eri metsän käyttäjäryhmät ja niitä voidaan hyödyntää myös metsäpolitiikan toteutuksessa.

Evoluutiota opettavalle tiedekasvatusprojektille lähes 100 000 euron hankerahoitus

Tieteen Tiedotus ry on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen alaisuudessa toimivalle Evoluutiopaja-projektille (Evolution in action –workshops) reilun 96 tuhannen euron hankerahoituksen. Rahoituksella on tarkoitus kehittää uusia tapoja ja työkaluja evolutiivisten ilmiöiden opettamiseen pelien, liikunnan ja taiteen keinoin.

ECCB2018 -konferenssi vie kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa

Luonnonsuojelubiologiaan keskittyvässä 5th European Congress of Conservation Biology (ECCB2018) konferenssissa tartutaan tosissaan toimeen ympäristöongelmien ratkaisuun, kansalaisten ja päättäjien tietoisuuden kasvattamiseen siitä, miten elämämme on täysin riippuvaista muiden lajien tuottamista ekosysteemipalveluista. Lisäksi tarjoillaan vinkkejä ympäristötalkoisiin osallistumisesta.

Alkueläimet parantavat bakteerien antibioottivastustuskykyä

Tuore tutkimus osoittaa bakteerien säilyttävän vastustuskykynsä bakteeriyhteisössä paremmin, kun yhteisössä on bakteereita elannokseen syöviä alkueläimiä. Aiemmin alkueläinten vaikutusta vastustuskykyyn ei ole juurikaan tutkittu, sillä niitä käytetään harvoin laboratoriokokeissa.

Pelästyneet naapurit saavat metsämyyrät lisääntymään

Metsämyyränaaraiden on havaittu tekevän 50 % suurempia poikueita, jos niiden reviirilleen on levitetty lumikon nähneen metsämyyräkoiraan hajua. Tutkimus tuo uutta tietoa nisäkkäiden varoitusferomonien käytöstä, josta on aiemmin tiedetty melko vähän.

Ravintoverkot ovat luonnonsuojelun tulevaisuus

Järviekosysteemi muuttaa vuosittaiset ympäristön vaihtelut ennustettavampaan muotoon. Luonnonsuojelussa ei pitäisi keskittyä yksittäisiin lajeihin vaan kokonaisiin ravintoverkkoihin, sillä niiden toiminnan turvaaminen on tärkeää lajien ennustettavuuden kannalta, etenkin kun ilmastonmuutoksen myötä ympäristöllinen vaihtelu lisääntyy entisestään.

Näkyvyyttä nanolle, 9.–10.10.2018

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskus järjestää vuosittain kansainvälisen Nanoscience Days konferenssin Jyväskylässä välittääkseen uusinta tietoa nanotieteen ja nanoteknologian viimeisimmistä saavutuksista maailmalle. Nanotiedepäivät järjestetään 9.–10.10.2018 Jyväskylässä.

Jyväskylän kansainvälisessä kesäkoulussa investoidaan tulevaisuuteen

Jyväskylän kansainvälinen kesäkoulu houkuttelee elokuussa monisatapäisen joukon luonnontieteiden ja informaatioteknologian opiskelijoita ympäri maailmaa opiskelemaan Suomeen. Opiskelun ohella syntyy arvokkaita kansainvälisiä suhteita. Kesäkoulu järjestetään 6.–17.8.2018 Jyväskylässä.

Ilmastonmuutos tuo haasteita kalankasvatukselle

Ilmastonmuutos nostaa keskilämpötiloja vaikuttaen eliöihin ja niistä riippuviin elinkeinoihin. Kylmään veteen sopeutuneiden kalojen kasvatukselle ilmastonmuutos tuo monenlaisia riskejä, joista yksi suurimmista on taudit.

Kemikaalien ympäristövaikutuksissa tarkasteltava suurempia kokonaisuuksia

Tutkijat ovat tunnistaneet 22 keskeistä tutkimuskysymystä kemikaalien ympäristövaikutuksiin liittyvistä riskeistä Euroopassa. Tuoreen julkaisun keskeinen viesti on se, että kemikaalien haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön on tarkasteltava yhdessä muiden stressitekijöiden kanssa.

Puutiaistaudeissa on kyse muustakin kuin borrelioosista

Juuri julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että 65 % borrelioosia sairastavista potilaista tautiasteesta riippumatta reagoi useisiin eri taudinaiheuttajiin yhtä aikaa. Useampi yhtäaikainen puutiaistauti voi mahdollisesti heikentää immuunipuolustusta ja lisätä alttiutta sairastua muiden kuin puutiaisten levittämiin tauteihin.

Vuosijuhlassa palkittiin tutkimuksen ja opetuksen sankareita

Jyväskylän yliopisto vietti perinteistä vuosijuhlaa 6.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Palkinnot lahjoitti Jyväskylän yliopistosäätiö. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto ja Aino Sallisen nimikkorahaston apuraha. Kulttuuriohjelmasta vastasivat VUO-orkesteri ja bodyperkussioryhmä KOPS.

Maailma perhosen silmin

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori Johanna Mappeksen tutkimusryhmä on ollut mukana kansainvälisessä yhteistyöprojektissa selvittämässä, kuinka Täpläsiilikäs perhoset näkevät maailman. Tutkijat havaitsivat perhosten näkevän oman lajin yksilöt eri värisinä auttaen niitä parinvalinnassa.